Arto Jääskeläinen

Länsimaisen kulttuurimme häpeäkohtia

 

Monet ihannoivat länsimainen kulttuuriamme ja pitävät sitä jopa muualle viemisen arvoisena. Ellei puhuta pakottamisesta länsimaiseen kulttuuriin, niin ainakin voimakkaasti halutaan taivutella muitakin siihen. Samalla saatetaan suhtautua väheksyvästi muihin kulttuureihin pitäen vain länsimaista kulttuuria mallikelpoisena. Tiedotusvälineet näyttävät tukevat kyseenalaistamatta tätä länsimaisen kulttuurin liberaaliversion paremmuuden kuvaa.  

 

Onko länsimainen kulttuurimme todellakin kaikessa ihailtavaa?

Törmäsin mielenkiintoiseen kirjoitukseen, joka sai miettimään. Se tuo läntisen kulttuurimme yhtä nurjaa aluetta esiin:

 

https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/rintani-ovat-minun-rintani/

 

Yhteiskunnassamme on jotain todella paljon kierossa. Kuten tuossa artikkelissa todetaan:

”On ikävää elää yhteiskunnassa, jossa 53% naisista on kokenut ennen 15 vuoden ikää fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa.”

Vanhempana moni varmasti haluaa, että lapset ja nuoret saisivat kasvurauhan ulkoisilta huonoilta asioilta, vaaroilta, omakuvan manipuloinnilta ja vääränlaiselta vaikuttamiselta. 

Asenteissa olisi paljon korjattavaa. Silti läntinen kulttuurimme ja tiedotusvälineemme tarjoaa meille hyvänä vitsinä ja viihteenä esimerkiksi sitä, että mennään kopeloimaan tuntemattoman vastaantulijan rintoja. Tälle nauretaan monille tutussa piilokamerassa. Tekemällä tekovitsikkääksi tuollainen tilanne luodaan kuvaa, että kyseessä on hyväksyttävä asia, jolle kaikkien pitäisi vain nauraa. Lienee aika miettiä hetki aina silloin, kun ei hyväksyttävä asia halutaan ironisoida ikään kuin ”vitsiksi” tai kun meille tarjotaan kummallisuuksia viihteen lomassa ikään kuin normaalina asiana? Epänormaali tai ei hyväksyttävä käytös pyritään usein muuttamaan ”normaaliksi” katsojien silmissä tuolla tavalla toistamalla sitä viihteen joukossa. Tapahtuu turtuminen, asia arkipäiväistyy. Jotkut kutsuvat tuota myös "siedätyshoidoksi".

 

Ihmisyyden ”kestävä kehitys”?

Entä sitten ihmisten arvottaminen ja arvostaminen heidän ulkonäkönsä perusteella? Onko missikilpailut vain kivaa viihdettä ja silmänruokaa? Emme varmaan edes mieti sitä sen enempää. Olen joutunut havahtumaan, miten läpisyötettyjä olemme usein monien viihteelliseltä tuntuvien, mutta tarkemmin mietittynä huonojen asioiden ja kauneusarvostusten kautta. Olemmekohan typeryyteen asti tiedotusvälineiden aivopesemiä laumaeläimiä ilman omaa arvostelukykyä ja pyrkimystä parempaan? Kestävää kehitystä ja luonnon kuormittamista sen kantokyvyn mukaisesti on tuotu usein esiin. Sen sijaan todella harvoin on tuotu esiin sitä ihmisyyden arvorappiota, josta pyritään tekemään tai on jo syntynyt arvo itsessään. Voidaan kysyä, onko ihmisyyden ”kestävä kehitys” romahtanut lännessä sinne syvimmän kuran suuntaan kaikkinaisen arvoliberalismin mukana. Onko naisten ja lasten arvostus sekä asema lännessä todellisuudessa niin hyvä, kuin mitä hehkutetaan alituiseen? Arvoliberalismi on kaunisteleva nimi arvorappiolle, sanoinko pahasti? :)

 

Euroopassa kaikki hyvin?

Viime aikoina on näkynyt lehtijuttuja esimerkiksi seksuaalisesta häirinnästä ja kieroutuneisuudesta EU-parlamentissa. Tuollaiset paljastukset saavat varmasti miettimään, millaisia arvoja ja ihanteita meille Euroopasta tarjotaan tai mihin asioihin meitä mahdollisesti jatkossa jopa pakotetaan. Liittovaltiokehityksellä on vaaransa eikä vähimpänä sellaisena itsenäisen kansallisen päätösvallan menetys ja epäedullistenkin EU-näkemysten jyrääminen meidän yli.

 

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005420476.html

 

Tiedotusvälineemme ja poliitikot

Monille on jo tuttua suurimpien tiedotusvälineidemme usein melko yksipuolinen arvoliberaalisuus ja EU-myönteisyys. Kiitokset kuitenkin poikkeuksellisesti tällä kertaa Hesarille tuon EU-ongelman esiin tuonnista. Toivottavasti, hyvät tiedotusvälineet, annatte julkisuutta myös ”Äijäkoodi” -kampanjalle ja sen taustoille:

 

http://www.vapautauhri.fi/aijakoodi/

 

Odotan mielenkiinnolla poliitikkojen reaktioita tähän seksuaalisen ahdistelun ja häiriköinnin torjuntakampanjaan, vaikka kampanjan sanotaankin olevan erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu.  

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Arto Jääskeläinen

Asialliset kommentit ovat tervetulleita.
En ole feministi eikä tällä ole mitään tekemistä feminismin kanssa.
Totean vain varoiksi...

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Ise olen arvoliberaali mutta ihmisen koskemattomuus on sellainen asia että siitä pitääkin puhua. Arvoliberiaalius ei tarkoita seksuaalista häirintää missään nimessä.

Hannu Töyri

rintani ovat minun rintani. Kyllä, mutta onko häirintää jos kysyy, että saako niihin koskea.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Niinsanottuihin länsimaisiin arvoihin näyttäisi nykyään käytännössä kuuluvan ihmisten välineellistäminen. Ihmisillä ajatellaan olevan arvoa vain sen kautta, että heistä voi hyötyä.

Tuo välinearvo mitataan tavallisesti rahassa, mutta ilmeisesti etenkin naisilla nähdään olevan lisäksi aivan välitön käyttöarvo.

Jokainen, joka ei ole vielä täysin omaksunut meille syötettävää propagandaa, pitää varmasti tuollaista mentaliteettia vähintäänkin arveluttavana. Ja suosittelen itse kullekin telkkarin viemistä kierrätyskeskukseen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

On veteen piirretty viiva se mikä häiritsee ja mikä ei. Enkä puhu nyt pelkästään seksuaalisesta häirinnästä.

Jotain häiritsee koirien haukunta, toisia taas lasten telmiminen. Politiikassa häiritsee moni asia, mutta seksuaaalinen häirintä vain on nostettu tikun nokkaan.

Olen varmasti syyllistynyt sellaiseenkin häirintään, mutta en tietoisesti ole tarkoittanut sitä häirinnäksi. Se ei kuitenkaan poista sitä että se on häirinnyt muita.

Vakava asia johon ei ole kuitenkaan mitään patenttikeinoa olemassa, kuten ei tuohon lasten telmimiseen myöskään. Jotkut sanovat, että tuulimyllytkin häiritsevät. Siihen auttaa muutto pois tuulimyllyn luota.

Voiko seksuaalisen häirinnän luota muuttaa pois? Tuskin löytyy maata jossa ei sitä tapahtuisi.

Siksi on kohtuutonta sanoa, että Suomi olisi jotenkin erilainen, että Suomi olisi maa jossa se olisi suurempi ongelma kuin muualla.

Jos pieni lapsi häiritsee työn tai jonkun muun asian tiimoilta väsyneen ihmisen elämää, niin lapsi saa kuitenkin anteeksi paljon, jos tottelee välittömästi. Seksuaalinen häiritsijä ei saa monestikaan koskaan anteeksi ehdotustaan tai kopelointiaan, vaikka lopettaisi alkuunsa ei sanan kuultuaan.

Seksuaalisesta häirinnästä on tullut joillekin allergia. Elämässä joskus sataa ja joskus paistaa. Jos sade häiritsee niin on seurattava sääennusteita tarkemmin, jos lapsi häiritsee on pysyttävä kaukana lapsista. Jos miehet häiritsevät, he ovat syyllisiä. Näin se vain menee.

On minuakin häiritty seksuaalisesti ja monta kertaa. Olen selvinnyt luovimalla tilanteesta pois. Enkä pura nyt kenenkään niskoille tuota häiriköintiä. Naisten seksuaalinen häiriköinti on hyvin julmaa, sen voin sanoa. Jos ei pidä varaansa voi olla pahempi paikka.

En hyväksy seksuaalista häirintää, vaikka olen siihen joskus itsekin syyllistynyt. Tosin hyvin harvoin, mutta silti. Sanoisin, että olen useammin ollut kohde kuin häirikkö.

Kuka heittää nyt ensimmäisen kiven?

Toimituksen poiminnat