*

Arto Jääskeläinen

Kummin kaimako on äiti?

Tiedotusvälineet

Moniko meidän luotettavaksi itseään kutsuvista tiedotusvälineistä on tuonut esiin sukulaisuussuhteen merkityksen ja arvon nimityksissä, joita käytämme? Moniko tiedotusväline ilmaisee lapsen synnyttäneen henkilön olevan äiti, kun Seta ja vasemmistoliberaalit haluavat väärentää tuon käsitteen tarjoamalla kaksimielistä äitiyslakia?

Sama kaava toistuu

Tiedotusvälineet toistelevat yksipuolisesti ja kritiikittä Setan propagandaa, missä äidin naisystävä (lesboparin toinen osapuoli) nimettäisiin lainsäädännöllä äidiksi. Kritiikittömän toistelun merkitys tiedotusvälineissä puolestaan on luoda kuva yleisestä mielipiteestä ja jyrätä eriävät mielipiteet. Tuollaista yksipuolisuutta voi pitää jo aivopesuna, teemat vain vaihtelevat. Tällä kertaa kyseessä on äitiys.

Äiti on sukulaisuussuhde

Sanalla äiti on erityinen merkitys lapsen synnyttäneenä henkilönä. Asiaa ei muuta lainkaan se, että huoltajuus voidaan antaa tarkemmin määritellyissä ja valvotuissa tapauksissa antaa toisellekin henkilölle joko oheishuoltajuuden tai adoption kautta. Yhteiskunta valvoo ja arvioi tuollaista tapahtumaa siksi, että sillä on velvollisuus tehdä niin lapsen edun vuoksi eli että lapsen etu toteutuisi mahdollisuuksien mukaan.

Mikä olikaan aloitteen tarkoitus?

Aloite esittää ongelmaksi sen, että adoptiota joutuu hakemaan. Näin tietysti on kaikilla ihmisillä asian laita. Aloite vaatii kuitenkin tuohon poikkeusta vain tilanteessa, että kyseessä on kaksi naista eli tarkemmin ilmaistuna lesbopari.

Tuosta herää kaksi kysymystä:

1) Onko näin huomattavaan poikkeukseen perusteita?

2) Aloite koskee poikkeusta adoptio-oikeuteen. Miksi sille on annettu nimeksi ”äitiyslaki” ?

Arvioin näitä hieman seuraavaksi.

Perusteista

Aloite esittää perusteeksi kaksi tilannetta: Pari eroaa tai lapsen synnyttänyt äiti kuolee.

Jos pari eroaa

On vaikeaa nähdä aloitteesta mitään etua erotilanteessa. Oikeastaan siinä käy juuri päinvastoin: Hirveät riidat oikeudessa, jossa lapselle vieras henkilö voi vaatia lasta itselleen lapsen synnyttäneeltä äidiltä. Sanon tässä ”lapselle vieras henkilö” siksi, että lapsen synnyttänyt on ainut, jolla on biologinen suhde lapseen. Oikeustapauksia varten on tärkeää pitää lainsäädännössä erillisinä käsitteet äiti lapsen synnyttäneenä henkilönä ja muu osapuoli.

Synnytyskuolema

Äidin kuolema synnytykseen on Suomessa erittäin harvinaista. Täällä on hyvä katsaus:

http://www.soat.fi/index_files/luennot/Aitikuolleisuus.pdf

Luku on pääasiassa välillä 1..3 henkilöä vuodessa tilastossa ”Äitiyskuolemat Suomessa 1996-2010 kuolemansyytilaston mukaan”. Mahdollisuus, että joku heistä kuuluisi sukupuolivähemmistöön on erittäin alhainen.

Esiintyvyydestä laskettuna vähemmistön kohdalle osuvaa synnytyskuolemaa ei esiinny edes yhtä tapausta 10 vuodessa. Tuo peruste on siten tilastojen valossa heikko. Voisikin oikeustermein ilmaista, että ongelmasta ei ole riittävää näyttöä, kun aloitetta perustellaan äitiyskuolemilla.

Poikkeus adoptio-oikeuteen

Aloite on luonteeltaan etuoikeus adoptio-oikeuteen naisparin tilanteessa eli poikkeama normaalista adoptiomenettelystä. Tuon lisäksi aloitteeseen on muotoiltu pyrkimys häivyttää äitiyden käsitettä, lainsäädännöllä pyritään tekemään äidin veroiseksi kummin kaima, jos kärjistäen ilmaisen idean. Tuossa suhteessa kyseessä on tuttu käsitteelliseen vääristelyyn perustuva setalainen feministinen lobbaus ja ”ongelmien” generointi tyhjästä. Poliittisena liikkeenä arvioitaessa tuossa on aistittavissa tarkoitus murentaa ja hajaannuttaa oikeistoa.

Äiti ja toisen naisen etuoikeus

Lukuisissa arvioinneissa eri järjestöiltä on tuotu esiin tarve säilyttää äidin käsite lainsäädännössä entisellään. Tämä toistuu sekä puoltavissa että kielteisissä lausunnoissa.

Aloite pyrkii ohittamaan adoptioon liittyvän objektiivisen viranomaisarvioinnin vain naisparin tapauksessa. Voidaan kysyä, onko tuollainen etuoikeus perusteltua ja onko siihen vahvat perusteet?

Virheellistä kielenkäyttöä

Puhuminen ”äitiyden tunnustamisesta” tilanteessa, että kyseessä on muu kuin lapsen äiti, on jo aika härskiä vääristelyä. Koko käsite ”äitiyden tunnustaminen” on jo itsessään mahdottomuus. Äitihän on lapsen synnyttänyt henkilö, ei siihen tarvita mitään tunnustamista. Ei äiti voi mitenkään pötkiä pakoon tapahtunutta ja välttää äitiyttään lapsen syntymän jälkeen, isän puolella tilanne on toisin. Tuon takia isyyden tunnustamiselle on käsitteenä peruste, äitiydelle sellaista ei ole. Adoptio ja oheishuoltajuus sen sijaan ovat perusteltuja termejä lesboparin tilanteessa eivätkä aiheuta lainsäädännöllistä sekavuutta.

Äiti on kaunis ja tunteisiin vetoava asia. Tuossa lienee mitä ilmeisin syy aloitteen nimelle.

 

Kirjoitin teemasta jo noin vuosi sitten:

http://artojaaskelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223831-vihervasemmistolaisia-aatteita-vaaristakaamme-aidin-kasite

Setan aikaansaamista ongelmista olen kirjoittanut useammankin kerran:

http://artojaaskelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241521-seta-hammentaa-nuoria-ongelma-nakyy-jo-terveydenhoidossa

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Asialliset kommentit ovat tervetulleita.

Marttiina Kainulainen

Lainsäädännössä on tähän asti ollut se periaate, että lasta ei voi testamentata. Sinänsä kummallinen argumentti siis nämä synnytyskuolemat senkin takia.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Hyvä kirjoitus, Arto. Kiitos sinulle!

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen
Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Äitiyslaki – Hyvä nimi – Huono sisältö! - 25.9.2017 Timo Lehtonen http://timolehtonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2433...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En ole juurikaan lakialoitteeseen tutustunut, joten en ole muodostanut asiasta mielipidettä. Blogikirjoituksesi kuitenkin herätti kysymyksen menettelyn suhteen. Esitit että ehdotettu äitiyden tunnustaminen poikkeaisi jotenkin isyyden tunnustamisesta. Ei siinä käsittääkseni ole minkäänlaista periaatteellista eroa. Synnyttäneen äidin aviomiehen isyysoletus tai naimattoman mieskukumppanin aloitteellinen isyyden tunnustaminen, eivät käsittääkseni kumpikaan edellytä mitään biologista suhdetta lapseen myöskään nykylainsäädännössä. Ne on mitä ilmeisimmin luotu puhtaasti sosiaalista perhekonstrukstiota tukemaan.

En oikein ymmärtänyt mitä pidit näissä niin erilaisena naispuolisen aviopuolison tai kumppanin osalta? Eihän noissa nykyäänkään suoriteta mitään objektiivista viranomaisarviota. Itse asiassa aviomies ei pystyne isyyttään kieltämään millään muulla, kuin että saa sekä äidin että biologisen isän tunnustamaan tämän isyyden. Ja kääntäen biologinen isä, joka ei ole aviossa olevan äidin aviopuoliso, ei pysty tunnustamaan lasta ilman molempien aviopuolisoiden suostumusta. Ei noissakaan tapauksissa mitään viranomaisarviota suoriteta, eikä niissä biologinen suhde lapseen vaikuta millään tavoin.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

"Esitit että ehdotettu äitiyden tunnustaminen poikkeaisi jotenkin isyyden tunnustamisesta. Ei siinä käsittääkseni ole minkäänlaista periaatteellista eroa."

-> Ei näitä voi verrata keskenään. Isyytensä tunnustava mies tai isyysolettaman perusteella isäksi tullut mies myös käytännössä ja yleensä on oikeastikin lapsen isä. Sen sijaan lapsen synnyttäneen naisen parisuhdekumppani ei missään tilanteessa voi olla lapsen äiti.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Riippuu äidin ja isän määritelmästä. Jos kerran siittiön luovuttaminen voi tehdä isäksi, niin miksi ei munasolun luovuttaminen voisi tehdä äidiksi. No toki tuo lienee harvinainen tapaus, mutta itse aloitit...

Pointtini oli ettei biologista suhdetta edellytetä lainsäädännössä. En osaa millään arvioida kuinka yleistä sen puuttuminen tänä päivänä on. Osaatko sinä?

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #8

Kyllä kai näitä tapauksia on ollut, että joskus myöhemmin on selvinnyt, ettei isä olekaan oikea isä. Melko harvinaista kai kuitenkin...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #9

Eivät ne käsittääkseni niin kovin harvinaisia ole. Tai riippuu tietysti harvinaisuuden määritelmästä. Tuo oletuksesi ja viranomaisten oletus ovat osa tuota sosiaalisen perhekonstruktion tueksi luotua menettelyä. Voisin kuvitella noita olevan hyvinkin saman verran kuin adoptioitakin. Aina välillä ihonväri paljastaa äidin vilpin, mutta muuten menevät käsittääkseni useimmiten isän ja yhteiskunnan huomaamatta läpi. Joskus luin tapauksesta jossa steriilistä miehestä tuli vaimonsa synnyttämän lapsen isä. Ei siinä auta rimpuilu, kun avioeron harkinta-aika on pidempi kuin näkyvä raskaus.

Harvinaisella viittasin tapaukseen, jossa nainen synnyttää naispuolisen kumppaninsa munasolusta hedelmöitetyn lapsen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #10

"Aina välillä ihonväri paljastaa äidin vilpin"

Näinhän on vähällä käydä myös elokuvan 'Naked Gun 33⅓: The Final Insult' loppukohtauksessa...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #13

Ei soi kellot. Olisikohan tuo kulttuurin merkkiteos jäänyt kokematta. Syytän dementiaa, niin ei tarvitse hävetä lukeneisuuden puutetta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #14

Vähän pelkäsinkin, että paljastan kulttuurisen sivistymättömyyteni kertomalla katsoneeni Leslie Nielsenin elokuvia...

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #8

"Itse asiassa aviomies ei pystyne isyyttään kieltämään millään muulla, kuin että saa sekä äidin että biologisen isän tunnustamaan tämän isyyden."
-----

-Siis eikö nykyisessä lainsäädännössä biologisella vanhemmuudella ole mitään merkitystä? Biologisen isän ei siis tarvitse kantaa mitään vastuuta lapsesta, jos lapsen äidillä on toinen aviomies, vaan päinvastoin tämän täytyy suorastaan anella oikeutta lapseen? Näinkö se todella menee?

Eikö biologista vanhemmuutta todellakaan katsota tällä hetkellä laissa yhtään minkään arvoiseksi asiaksi? Sekö oli pointtisi tässä?

En väitä vastaan. En vain ilmeisesti ole niin tarkkaan tietoinen tästä. Onko biologinen side tosiaan katsottu lainsäädännössä, jo nyt, täysin merkityksettömäksi asiaksi?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Kysymyksiä oli monta, mutta vastaan viimeiseen, kyllä. Se kattanee muutkin. Laitetaan vaikka tuohon linkki artikkeliin tapauksesta jossa KKO vahvisti asian olevan näin. Irvokasta tuossa on tietysti viittaus puuttuvaan läheiseen suhteeseen, minkä äiti oli estänyt pitkän oikeuskäsittelyn ajan. Isyys on lain mukaan selvästi juridinen ja ehkä psykologinen, mutta ei suinkaan biologinen asia.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/316453-la...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #12

Laitan vielä varmuudeksi tarkennuksen, ettei jää väärä käsitys elämään. Tuo Sarin siteeraama väitteeni on kärjekkäästi muotoiltu. Isäksi vahvistettu voi toki vaatia isyyden kumoamista, "jos oikeusgeneettisen isyystutkimuksen avulla tai muutoin on selvitetty, ettei miehen ja lapsen välillä ole 3 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettua suhdetta". Käsittääkseni tuo geneettinen tutkimus vaatii käytännössä äidinkin suostumuksen, mistä siis johtui tuo toteamukseni.

Käyttäjän OutiMki kuva
Outi Mäki

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan suomenkielen sana ”tunnustaa” tarkoittaa: myöntää oikeaksi, todeksi.

Kaikissa niissä tilanteissa, joita ehdotettu ”äitiyslaki” koskee, lapsella ON jo oikea äiti. Ei ole mitään epäselvyyttä siitä, kuka hän on. Kaikilla tähän ihmiskuntaan syntyneillä ihmisillä on ollut yksi äiti ja yksi isä. Luonnostaan kenelläkään ei ole koskaan ollut kahta äitiä. Näistä reaalimaailman faktoista seuraa, että nainen, joka lakiehdotuksen mukaisesti ”tunnustaa” olevansa lapsen ÄITI, valehtelee aina. Sellaisen lain säätäminen, jolla valheesta tehdään juridisesti pätevä, ei kuulu sivistysvaltioon.

Lakiehdotus sisältää myös aprillipykälän: kakkosäiti saa kuukauden harkinta-ajan ja hänellä on oikeus perua ”tunnustamisensa” kuukauden sisällä lapsen syntymän jälkeen. Nyt siis lailla säädettäisiin siitä, kuinka vanhemmuus perutaan.

Lisäksi lakiehdotuksessa edellytetään, että mikäli on epäselvää, kuka on tämä lapsen mystinen kakkosäiti, viranomainen on velvollinen asian selvittämään. Absoluuttisen mahdoton tehtävä! Entäpä jos näitä sopijoita ilmaantuukin pari, kolme. Millä kriteerillä viranomainen tunnistaa ”oikean kakkosäidin”? Tällainen riitatilanne on huomattavasti todennäköisempi kuin se, että äiti kuolee synnytykseen.

Eihän tällaista skeidaa ollut edes Grimmin saduissa. Nykyäänkin lapselle on mahdollista vahvistaa oheishuoltaja yms. Asiaa on mahdollista katsoa lapsen näkökulmasta. Tämä lakialoite ei sitä tee. Lukekaa aloite läpi ja hämmästykää.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Outi Mäki otti oivasti esille sanan 'tunnustaa' ja sen merkityksen (kommentti 16). Sanaa käytetään aloitteessa hyvin oudolla tavalla.
Aloitteen tekstin voi lukea osoitteesta https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1669

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Outi Mäki: "Eihän tällaista skeidaa ollut edes Grimmin saduissa."

Grimmin satuihin taitaa sisältyä jokin opetus tai ainakin jokin järjellinen tolkku.
Joka tapauksessa ne ovat vain satuja, fantasioita irrallaan todellisesta elämästä.

Karmeuden huippua edustaa se, että kieroutuneita ja seta/sielunvihollislähtöisiä äitiyden irvikuvia ilmeisen vakavissaan yritetään paketoida lainsäädännön muotoon.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth

"Joka tapauksessa ne ovat vain satuja, fantasioita irrallaan todellisesta elämästä."

-Tässä kohden täytyy lastenohjaaja-filosofin älähtää! Sadut eivät tosiaankaan ole "vain satuja" eivätkä irrallaan todellisesta elämästä.

Minulla on itse asiassa tapana sanoa, että hyvä satu on sellainen, joka on totta.

Sadut kertovat totuuden, ne kertovat elävästä elämästä ja siihen liittyvistä asioista. Mutta "käänteisesti", symbolisesti, surrealistisesti. Mielikuvitus on nimenomaan tapa ja kyky hahmottaa todellisuutta.

Sadut oikeastaan tulevat avuksi monessa sellaisessa todellisuuteen kuuluvassa asiassa, jossa järjelliset luennot eivät riitä kertomaan sitä totuutta.

Sadut ovat hyvinkin tärkeitä. Eivät missään nimessä synonyymi hölynpölylle ja turhalle liirumlaarumille. Myytit, legendat, fantasia, metaforat, kaikki on tärkeää. Jos eläisimme vain tieteellisten ilmaisujen varassa, emme pystyisi hahmottamaan suurinta osaa siitä mikä elämässä on tärkeintä.

Tämä oli välihuomio, ei liity aiheeseen sinänsä :)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Fantasian ja faabeleiden avulla kehitämme kognitiivisia kykyjämme. Pikku hiljaa ratio ottaa suurempaa ja suurempaa roolia, mutta ei se kuitenkaan poista sitä, että monet asiat voidaan tehokkaammin esittää fiktion kautta.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Millä tavalla naisparit ovat sielunvihollisesta lähtöisin olevia äitiyden irvikuvia? Mikä mielestäsi tekee heistä sellaisia?

Käyttäjän SusannaKoivula kuva
Susanna Koivula

Tämä blogiteksti oli hyvä saada kansanedustajien silmien eteen.

Hyvä muuten tuo kommentti, ettei lasta voi testamentata. Totta.

Kiitos Arto!

Käyttäjän SusannaKoivula kuva
Susanna Koivula

Lapsen etua ei tässäkään lakialoitteessa katsota. Tai edes juuri arvioida.
Aikuisen oikeus kutsua itseään toisen lapsen äidiksi ohittaa kaiken muun,

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen

Oishan se vallan kamala tilanne, jos lapsella olisi heti syntymisen jälkeen kaksi rakastavaa ja juridisesti sitovaa äitiä sen sijaan että olisi vain yksi. Tätä menoa Suomessa saa kohta kaksi naista mennä keskenään naimisiin! Huh!

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

Ei tässä puheenaolevassa lakihankkeessa ole kyse mistään muusta kuin siitä, että tarkoitus on tuottaa pienehkölle ryhmälle sosiaalista mukavuutta mm. lasten hyvinvoinnin kustannuksella. Hankkeesta joillekin ehkä koituvat hyödyt (esim. mukavuudentunne) eivät mitenkään kompensoi siitä aiheutuvia haittoja.

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #24

Nimenomaan! Miksi helpottaa jonkun perhemuodon elämää kun sitä voidaan vaikeuttaa? Kohta sareenkaariperheet ovat samalla viivalla mies-nainen-ydinperheen kanssa. Mihin tänä maailmanmeno on menossa. Perinteet kunniaan, vaikka ne perinteet olisivat orjuus tai sähköshokkihoidot.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #26

Ymmärrän, että näkemyksemme asiasta ovat erilaisia ja että tässä tapauksessa on turhaa perustella, minkä vuoksi tämä lakihanke on huono.

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #27

Täysin turha lakihanke! Aivan surkea! Edes raamatusta ei löydy tämmösiä 'perheitä', hyi!

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #31

Olenkin näköjään kanssasi aivan samaa mieltä: tämä on turha ja surkea lakihanke...!

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #33

Nimenomaan! Miten nämä 'perheet' kehtaavat vaatia samoja oikeuksia kuin muillakin on, hävytöntä! Mitä seuraavaksi, miesparit naimisiin?

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #34

Jos perehdyt asiaan, niin huomaat, että nyt ei edes ole kyse kenenkään oikeuksista.

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #38

Ei tosiaan, lapsellekin on paljon parempi että on vain 1 äiti vaikka toinenkin olisi olemassa. Miksi lesboäidillä pitäisi olla mahdollisuus vanhemmuuden tunnustamiseen yhtä helposti kuin heteroisällä?

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #40

"Ei tosiaan, lapsellekin on paljon parempi että on vain 1 äiti vaikka toinenkin olisi olemassa."

-Juuri tänään puhuin lastenohjaaja-kollegan kanssa siitä, että olisi aina parempi kun ryhmässä olisi kaksi aikuista eikä kukaan olisi yksin. On parempi, että lapsella on kaksi huoltajaa kuin yksi.

Kyse onkin siitä, että miksi sen toisen pitää saada olla "äiti". Äitiys on elinikäinen side, jota ei voi purkaa eikä peruuttaa. Jos tämän toisen äitiys on täysin tasavertainen biologisen äidin kanssa, mikä on (enää) peruste sille, ettei biologista äitiyttä voisi myös irtisanoa?

Vai onko biologinen vanhemmuus sittenkin jotain erityistä. Jotain jonka varaan ja pohjalta lainsäädäntö rakennetaan, koska kyse on asiasta, joka on luonnonvoima, jota ei voi muuksi muuttaa eikä sopimalla muodostaa eikä myöskään purkaa.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #40

Jokaisella voi olla vain yksi äiti, kuten varmasti tiedät. Näin ollen kenelläkään ei voi olla kahta äitiä.

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #42

Ei tietenkään! Kukaan ei voi olla äiti jos lapsi ei ole tullut synnytyksellä! No okei, adoptio erikseen mutta suurin osa adoptioista on heteroperheissä niin se on ok.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Miksi Pulkkinen pihistää lapsen hyvää? Kahdella äidillä ei pitkälle pötkitä.

Etkö soisi lapsellesi ryhmä-äitiä, laumagutaa, jossa lapsi itse saisi vapaasti valita äitinsä. Heti syntymisen jälkeen pääsisi piltti opiskelemaan sosiaalisia taitoja.

Oletko Pulkkinen noin pahasti jämähtänyt vanhoihin luutuneisiin formaatteihin?

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen

Täysin jämähtänyt, myönnetään. Jos voidaan tehdä pienikin kiusa sateenkaariperheelle niin se tehdään. Mieluummin lisää byrokratiaa ja pakollinen adoptioprosessi oman lapsen laillisten oikeuksien saamiseksi.

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #29

Voi mahotonta! Miten perhe voi muodostua muuten kuin mies+nainen+2 lasta +Volvo?

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #30

Myös apilaperheet ovat sateenkaariperheitä.

Jotenkin sana "sateenkaariperhe" tuo kuin itsestäänselvästi mielikuvan kahden vanhemman (yleensä kahden naisen) ja lapsen muodostamasta perheestä. Jossa lapsen isä on anonyymi luovuttaja.

Kai tiedät, että mies- ja naisparit muodostavat yhdessä apilaperheitä. Jossa kaikki toivovat voivansa olla lapsen virallisia vanhempia.

Mihin päädytään kun tällä tielle on lähdetty?

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #32

Aivan järkyttävää! Miten joku voi muodostaa perheen jos sen vanhemmat ei harrasta seksiä?? Okei, isovanhemmat on poikkeus mutta suurin osa niistä on heteroita sentään.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #35

Mitä ihmettä oikein selität??

Kysyin: mihin päädytään kun tälle tielle on lähdetty. Ei liittynyt seksiin vaan "tasaveroiseen" vanhemmuuteen.

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #36

Pimeitä aikoja elämme, eihän nyt kaikki perheet voi olla samanarvoisia? Joko se on mies+nainen (jotka heteroita) niin ei ole perhe. Tai ainakin muita 'perheitä' pitää väheksyä ja niiden elämää hankaloittaa.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #37

Erilaiset perheet ovat jäsenilleen aivan yhtä tärkeitä. Tässä kohden voi käyttää sanaa "samanarvoisia" kuten niihin kuuluvat ihmisetkin.

Kenellekään tärkeää perhettä ei pidä väheksyä, eikä kenenkään elämää tarkoituksella ja kiusallaan hankaloittaa.

Perheen jäsenten elämää kyllä hankaloittavat monet asiat. Aikuiset joutuvat käymään läpi byrokratiaa ja muodollisuuksia. Kun on kyse lapsen adoptoimisesta, aikuisen ei pidä ottaa siihen kuuluvia välttämättömyyksiä "kiusaamisena" tai tahallisena hankaloittamisena. Koska tarkoitus on taata lapsen etu ja turvattu tulevaisuus.

Voisitko muuten Jarmo Pulkkinen kirjoittaa ihan mitä itse ajattelet, sen sijaan että puhut jonkun toisen suulla. Sitten asiasta voisi keskustella, jopa. Arto Jääskeläinen toivoi asiallisia kommentteja. Kuulostat lähinnä teiniltä perjantai-iltana. :)

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #39

Byrokratia on tosiaan turhaa, paitsi silloin kuin sillä voidaan edistää omia uskomuksia.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #37

Sen sijaan että kuulostat koneelta, joka ei löydä sopivaa ohjelmoitua vastausta, voit lukea Setan poliittisen strategian kohdasta 9: perheet.

http://seta.fi/poliittinen-strategia/

Edelleen kysymys on sama. Miksi vanhempien määrä on rajattu kahteen? Ellei juuri siitä syystä, että heteroydinperhe on ollut lainsäädännön pohjana ja ideaalina.

Mitä mieltä itse olet erilaisten perheiden tasaveroisuudesta tai sen puutteesta. Mikä on lopullinen tavoite? Tuossa strategiassa on erikseen mainittu tavoite, että yhteiskunta saataisiin tunnustamaan useampi virallinen vanhempi kuin kaksi.

Saisiko tähän sitä Pulkkisen omaa näkemystä, jotta keskustelu voi jatkua.

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #44

Sanoppa se! Kohta perheeseen voi kuulua tasa-arvoisesti jopa useampi aikuinen, semmonen ei vetele.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #46

Siis kyllä minusta tiivis ystäväporukka voisi saada perheen statuksen. "Yhteistalousmallia" on ehdotettu avioliiton korvaavaksi instituutioksi.

Itse säilyttäisin ehdottomasti avioliiton, perinteisessä muodossaan, mutta sen rinnalla voisi toimia ihan hyvin tällainen malli:

http://ylioppilaslehti.fi/2014/01/en-tahdo/

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Te ootte hävinny tänkin jutun

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

Ok. Pitäisi silti varmaan ensin määritellä että ketkä ovat "te"

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsille on taattava kaikki oikeudet ilman heidän vanhempiinsa tai muuhun lailliseen huoltajaansa liittyviin seikkoihin perustuvaa erottelua (ks. sopimuksen 2 artiklan 1 kohta). Te äitiyslain vastustajat vaaditte, että naisparien lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan sen vuoksi, että heillä on kaksi naispuolista vanhempaa tai huoltajaa. Vaatimuksenne rikkoo YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

#48 "Te äitiyslain vastustajat vaaditte, että naisparien lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan sen vuoksi, että heillä on kaksi naispuolista vanhempaa tai huoltajaa. Vaatimuksenne rikkoo YK:n lapsen oikeuksien sopimusta."

-> Kun kyse on juuri tästä puheenaolevasta lakihankkeesta, kysymys eriarvoisuudesta ei tietenkään ole näin yksinkertainen kuin tuossa esität. Samoin tulkintasi lapsen oikeuksien sopimuksen rikkomisesta ei ole vakuuttava. Ymmärrän toki että sinullekaan on turha perustella asiaa tämän enempää.

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari

#49. Janhunen saa minun puolestani haastella ihan itsekseen.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #61

#61 Friari saa toki hänkin olla mitä mieltä tahtoo. Sellaista se vaan on.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Petri Friari 29.9.2017 kirjoitti 16:55: ”…vaaditte, että naisparien lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan sen vuoksi, että heillä on kaksi naispuolista vanhempaa tai huoltajaa.”

Kerropa kuka, missä yhteydessä ja millä tavalla on ilmaissut vaativansa naisparien lapsien asettamista eriarvoiseen asemaan – ja millä tavalla / missä asiassa naisparien lapset ovat eriarvoisessa asemassa ja keneen nähden.

Naisparin hoitamana lapsi asetetaan kasvatuksessa eriarvoiseen (epätasa-arvoiseen) asemaan ko. naisparin naisten itsensä toimesta suhteessa lapsen isän ja äidin hoitamaan lapseen.
Isän ja äidin hoidettavana oleva lapsi saa kasvaa omien vanhempiensa (mies ja nainen) hoidettavana – tuolloin lapsen kannalta katsottuna sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu ko. lapsen kasvatustyössä.
Naisparin hoidettavana oleva lapsi ei saa olla isänsä (miehen) hoidettavana – lapsen kannalta katsottuna sukupuolten välinen tasa-arvo ei tuolloin toteudu ko. lapsen kasvatustyössä.

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen

Ei vain mee jakeluun että Suomessakin on muunlaisia 'perheitä' kuin (hetero) mies + (hetero) nainen + biologisia lapsia. Okei, yksinhuoltajat jees jos toinen näistä edellämainituista vanhemmasta kuollut (avioeroja eivä voi sallia). Ja jos molemmat näistä vanhemmista kuolleet niin isovanhemmat, biologiset tietenkin, kelpaavat perheen päiksi.

Vaikka naispari olisi hakenut hedelmöityshoitoa ulkomailta ja isää ei voisi vähempää kiinnostaa tulla Suomeen hoitaan siittiöidensä tuloksia niin ei nyt sentään molemmille naisista voida antaa äidin statusta. Ainakaan yhtä helposti kuin heteroisälle isä-statusta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #53

Lisätään vielä vaikeusastetta sillä, että munasolu olisi sen toisen naisen luovuttama. Silloin synnyttäneellä äidillä ei ole biologista suhdetta lapseen, mutta puolisolla on...

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #55

”Silloin synnyttäneellä äidillä ei ole biologista suhdetta lapseen, mutta puolisolla on...”
En ole varma, mutta taitaa olla niin, että tuollaisessa tapauksessa synnyttäneellä äidillä olisi biologinen suhdetta ko. lapseen, mutta puolisolla olisi geneettinen suhde ko. lapseen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #57

Saatat hyvinkin olla oikeassa. Olen kuitenkin vakuuttunut, että ymmärsit pointtini tuosta mahdollisesta termikompuroinnista huolimatta.

Mielenkiintoistahan tässä on se, että edes tuo munasolu ei tee puolisosta äitiä, mutta pelkkä naimisissa oleminen tekee miehestä isän.

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #55

'Lisätään vielä vaikeusastetta sillä, että munasolu olisi sen toisen naisen luovuttama. Silloin synnyttäneellä äidillä ei ole biologista suhdetta lapseen, mutta puolisolla on...'

Älä edes pelottele tuollaisilla kauhuskenaarioilla!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Et kai sentään kuvittele jonkun tasa-arvon toteutuvan tuosta perspektiivistä missään konstellaatiossa? Tai siis ilmeisesti kuvittelet, mutta en käsitä miten se toteutuisi, vuoroviikoin? Ongelmana on, ettei sekään kerro vaikutteiden määrästä, vaikuttavuudesta ja painoarvosta mitään.

Kaikkihan me olemme eriarvoisessa asemassa. Kaikkein eriarvoisimmassa ne jotka eivät synny ollenkaan. Mistä ihmeestä argumentoinnin taustaoletukseksi voi ottaa, että naisparille syntyvän lapsen olisi missään olosuhteissa mahdollista tulla äitinsä ja isänsä yhdessä kasvattamaksi?

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari

#51. "Kerropa kuka, missä yhteydessä ja millä tavalla on ilmaissut vaativansa naisparien lapsien asettamista eriarvoiseen asemaan (…)"

Äitiyslain vastustajat vastustaessaan äitiyslakia.

"(...) ja millä tavalla / missä asiassa naisparien lapset ovat eriarvoisessa asemassa ja keneen nähden."

Ns. normiperheen lapsiin nähden, sillä heillä ei ole nykyisen lainsäädännön perustella samoja oikeuksia.

Meillä on asiassa suuri näkemysero, ja näyttää vahvasti siltä, että myös eduskunnan näkemys on päinvastainen kuin sinun näkemyksesi. Eduskunnassa äitiyslakialoite on havaittu hyväksi, eikä minun ole tarve keskustella asiasta tämän enempää. Äitiyslaki tulee voimaan, naisparien lapset saavat muiden lasten kanssa samanlaiset oikeudet, ja Aito avioliitto -yhdistys saa taas kerran siipeensä.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #66

"Meillä on asiassa suuri näkemysero, ja näyttää vahvasti siltä, että myös eduskunnan näkemys on päinvastainen kuin sinun näkemyksesi. Eduskunnassa äitiyslakialoite on havaittu hyväksi, eikä minun ole tarve keskustella asiasta tämän enempää. Äitiyslaki tulee voimaan, naisparien lapset saavat muiden lasten kanssa samanlaiset oikeudet, ja Aito avioliitto -yhdistys saa taas kerran siipeensä."

-----

-Sillä ei oikeasti ole yhtään mitään merkitystä mikä "eduskunnan näkemys" on, eikä sitä voi käyttää argumenttina. Arto Jääskeläinen pyysi sinulta tarkennusta, mutta jatkat epämääräisellä linjalla. Ja sanot, ettei ole tarvetta keskustella enempää. Minusta sille nimenomaan on tarvetta.

Jotta voidaan selvittää mm. se mistä oikeuksista tarkkaan ottaen ja eksaktisti on kyse. Edelleenkö siitä oikeudesta "kahteen vanhempaan"? Lukumäärän vuoksi.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Kerropa kuka, missä yhteydessä ja millä tavalla on ilmaissut vaativansa naisparien lapsien asettamista eriarvoiseen asemaan – ja millä tavalla / missä asiassa naisparien lapset ovat eriarvoisessa asemassa ja keneen nähden.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kahdelle avioparille syntyy lapsi. Kummassakin tapauksessa sekä munasolu että siittiö ovat luovuttajalta. Syntyessään yksi lapsi saa avioparista kaksi vanhempaa, mutta toinen vain yhden vanhemman. Äkkiä ajatellen tuossa on jotain outoa, mikä on peruste erilaiselle kohtelulle?

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #59

Vanhempien lukumääräkö tässä on se oleellisin asia? Minusta kyse ei ole ensisijaisesti ja itsetarkoituksellisesti siitä, että vanhempia on oltava kaksi, ja kaksi on parempi kuin yksi.

Onko silloin apilaperheiden tapauksessa kaksi vanhempaa liian vähän?

Ja "kohtelu" on tässä vähän erikoinen sana. Mutta yksityiskohdat sikseen. "Eriarvoisesta asemasta" lasten kohdalla puhuisin vain sen suhteen, tuntevatko he molemmat biologiset vanhempansa ja syntyvätkö näiden hoitoon vai eivät.

Tiedän, että naisparin tapauksessa, kun luovuttaja on anonyymi, ei ole käytänössä mahdollista, että lapsi saisi kasvaa myös isänsä hoidossa. Mutta tällöin oikeus isään tarkoittaa nähdäkseni oikeutta kaivata isää, jos asia on lapselle kipeä myöhemmin elämässä. Tarkoittaen nyt koko elämänkaarta.

Sanohan sinä, miksi vanhempien lukumäärä on tässä mielestäsi oleellinen asia, ja miksi kaksi on se oikea vanhempien lukumäärä? Mitä muuta syytä tälle kahden vanhemman oletukselle on kuin se, että aikoinaan lapsia syntyi vain luomu-keinoilla... 1 äiti, 1 isä = 2 vanhempaa. Nyt lukua kaksi käytetään sen mielikuvan luomiseen, että perhe on "kokonainen" eikä siitä puutu mitään eikä ketään...

Minusta myöskään heteroparien ei pitäisi käyttää luovutettuja siittiöitä. Tässä on muodostunut jo aikamoinen sotku, kun lapsia on alettu tehdä ja jopa vaatia, eri menetelmillä. Äidit ovat synnyttäneet tyttäriensä lapsia, ja vaikka mitä on saatu jo lukea.

Tämä aloite joka tapauksessa edistää, yhä edelleen, sitä ajattelua, että lapsi ei tarvitse isää, vaan vain lukumääräisesti "toisen vanhemman". Mutta se ei korvaa sitä minkä lapsi on jo menettänyt. Vaan menetys on sitäkin syvempi. Koska isän puuttumista ei enää huomioida millään lailla merkityksellisenä asiana. Kun on "kaksi vanhempaa", ei mitään voi "puuttua".

Adoptiomahdollisuuden tulisi todellakin riittää naispareille. Eikä siinä lapsikaan sen enempää menetä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #64

En tiedä miksi oletit argumentoineeni tuossa vanhempien lukumäärästä. Pyydän anteeksi epäselvää muotoiluani, joka oli noin väärin tulkittavissa. Viestini oli, että avioparien erilaiselle KOHTELULLE lain edessä ei liene perustetta.

Mitä vanhempien lukumäärään tulee, jota kommentissani en tarkoittanut lainkaan käsitellä, toivon lasteni arvostavan myös sitä toista vanhempaansa, jonka juridisesti saivat isyysolettaman myötä.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #67

"Viestini oli, että avioparien erilaiselle KOHTELULLE lain edessä ei liene perustetta."
----

Ok. Kiitos. Ymmärsin jotain väärin. Mutta silti on mielestäni oudohkoa puhua "kohtelusta" siten, että lapsi olisi "oikeus". Avioliittolaki on muuttunut, ja kuten ennustettiin, se johtaa juuri siihen, että aviopareilla ei nähdä enää eroa, juurikin lasten, hedelmöityshoitojen ja adoption suhteen.

Se oli merkittävimpiä asioita, jotka lakimuutos aiheutti. Sen, että isällä/äidillä ei katsota olevan enää merkitystä lapselle, kunhan vanhempia on "kaksi". Tämä on ainakin tämänhetkinen tapa esittää "ideaalitilanne". Että vanhempien sukupuolella ja biologisella siteellä ei ole merkitystä. Ja vedotaan siihen, että kaikki ovat aviopareja, ja näiden välillä ei voi (ei saa) nähdä mitään eroa.

Juuri tämän vuoksi olisi ollut selkeintä ja lapsen oikeuksien kannalta tärkeää säilyttää avioliitto miehen ja naisen välisenä. Koska kyse ei ole vain aikuisten avioliitto-statuksesta, vaan myös lapsista.

Minä en joka tapauksessa koe hiukkaakaan tarvetta "tasaveroisuuteen" avioparien kesken, silloin kun on kyse lapsen hankkimisesta hedelmöityshoidoilla tai adoptiolla. Minua suoraan sanottuna ärsyttää aikuisten itku "tasa-arvosta" omien oikeuksiensa suhteen.

Mitä tulee avioliittoon, adoptioon tai hedelmöityshoitoihin, en tahtoisi kuulla enää puolta sanaakaan AIKUISTEN "yhdenvertaisesta kohtelusta" tai "tasa-arvosta". Tai ylipäätään oikeuksista. En homojen enkä heteroiden. Joten siihen on minun kanssani keskustellessa turha vedota tai sen puolesta itkeä.

Minä nyt vain olen niin julma ja ilkeä ihminen, enkä aio asialle mitään tehdä :)

----
"Mitä vanhempien lukumäärään tulee, jota kommentissani en tarkoittanut lainkaan käsitellä, toivon lasteni arvostavan myös sitä toista vanhempaansa, jonka juridisesti saivat isyysolettaman myötä."
----

-Mitähän tämä nyt sitten mahtoi tarkoittaa? Tietysti lapset arvostavat heidän kanssaan elävää aikuista, jos tämä ansaitsee käytöksellään heidän arvostuksensa.

Kirjoitit näin:
"Syntyessään yksi lapsi saa avioparista kaksi vanhempaa, mutta toinen vain yhden vanhemman."

Ja jos et tarkoittanut käsitellä vanhempien lukumäärää, niin sitten en löydä viestistäsi oikeastan mitään pointtia. Ei millään pahalla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #69

Pointti oli, että laki kohtelee aviopuolisoita eri tavoin, sukupuolen perusteella. Se ei ole millään tasolla tavoiteltava asia. Kuten tiedät, olen sukupuolineutraalin lainsäädännön kannattaja. Tuo ongelma olisi helposti ratkaistavissa, joko poistamalla miespuolisen aviopuolison vanhemmuusoletus, tai muttamalla vanhemmuusoletus sukupuolesta riippumattomaksi. Minulle kelpaa kumpi tahansa.

Selvästikin olemme eri mieltä siitä, kenen kannalta lainsäädännön tulee olla oikeudenmukaista ja tasapuolista. Minä satun ajattelemaan, että myös aikuiset ansaitsevat nuo hyveet.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #71

"Selvästikin olemme eri mieltä siitä, kenen kannalta lainsäädännön tulee olla oikeudenmukaista ja tasapuolista. Minä satun ajattelemaan, että myös aikuiset ansaitsevat nuo hyveet."
--------

-Anteeksi nyt, mutta kirjoitat aika epämääräisesti ja ympäripyöreästi. Ja väität lisäksi, että minun mielestäni lainsäädännön ei tule olla (kaikkien kannalta) oikeudenmukaista! No just.

Tietenkin sen pitää olla kaikkien kannalta oikeudenmukaista. Eri asia sitten mitä oikeudenmukaisuus on. Tai tasapuolisuus. Kannatatko sinä sellaista lainsäädäntöä, jossa kaikilla on oikeus kaikkeen? Tai edes täsmälleen samat oikeudet joka asiassa?
Lasten kanssa n. 14 v työskennelleenä, sanoisin, että noin 5-vuotiaan käsitys "oikeudenmukaisuudesta" ja "tasapuolisuudesta" on sellainen, että pitää itsetarkoituksellisesti saada se mitä toisella on. Tuntuu, että juuri tältä pohjalta lakia nykyisin tarkastellaan. Ajattelematta asioiden perusteita ja järkevyyttä. Vain sitä mitä halutaan saada.

Ja mitkä "hyveet" aikuiset tässä "ansaitsevat"???

Minä en puhunut lainsäädännöstä ylipäätään, ja kyllä sinä sen oikeasti ymmärsit.

Tällaiseksi tämä usein juuri menee. Vastapuoli yrittää ilmaista eksaktisti mitä mieltä on jostain eksaktista asiasta. Ja se käännetään yleisluontoiseksi "oikeudenmukaisuuden vastustamiseksi".
Anteeksi nyt vain, mutta ihan oikeasti luulin sinua järkevämmäksi ja aikuisemmaksi keskustelijaksi.

Minä tarkoitin vain ja ainoastaan sitä mitä tulee lasten hankkimiseen, muuten kuin luonnollisella menetelmällä avioliitossa. Sen ulkopuolella "aikuisten oikeuksilla saada lapsi" en näe mitään merkitystä. Hedelmöityshoitoa tulisi antaa vain niille, jotka terveydellisistä syistä eivät voi saada lasta, ja käyttäen omia sukusoluja.

Tämä väistämättä erottelee pariskunnat, koska ylläoleva koskee luonnollisesti vain heteropareja. Ja huom. sanoin "terveydellisistä syistä", ei siis siitä syystä, että biologia ei siihen taivu.

Eli mitä biologia ei "tasa-arvoista" ei pitäisi yhteiskunnankaan "tasa-arvoistaa". Tässä asiassa.

Tällöinkin oikeastaan pitäisin hyvänä arviota siitä, että ovatko vanhemmat kykeneviä ja kelvollisia kasvattamaan lapsen. Aina kun yhteiskunta puuttuu asiaan lastenhankinnassa, voitaisiin ottaa tarkasteluun se tuleeko juuri tämän pariskunnan saada lapsi. Mielestäni.

Adoptio ei ole sitä varten että aikuiset saisivat lapsia, eikä yhteiskunta ole velvollinen järjestämään lapsia kaikille halukkaille. Ja takaamaan aikuisen oikeuden tiettyyn lapseen, jonka voi sitten halutessaan perua.

Tämän "oikeudenmukaisuuden" ja "tasapuolisuuden" puolesta minulle on turha itkeä, nyt ja vastaisuudessa. Joten varmaan keskustelu päättyy tähän.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #72

Jos mielestäsi äidin aviomiehen isyysoletus on yleisluontoinen asia, en tiedä mikä voisi olla eksakti? Kun sanon, että minulle kelpaa niin puolison vanhemmuusoletus, kuin isyysoletuksen poistaminen, kunhan asia ei ole sukupuolisidonnainen, en parhaalla tahdollakaan usko että sitä voi pitää ympäripyöreänä mielipiteenä. Ilmoitinhan hyvin eksaktisti vaihtoehdot, jotka voin hyväksyä.

Mitä muuta se voi olla kuin tasapuolisuudesta luopumista, jos laki kohtelee eri tavoin sukupuolen perusteella?

Lisäys: Ne mainitut hyveet olivat lainsäädännön tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #73

"Jos mielestäsi äidin aviomiehen isyysoletus on yleisluontoinen asia, en tiedä mikä voisi olla eksakti?"
---

-Enhän minä sitä tarkoittanut. Tuon isyysoletuksen olen aika lailla ohittanut tässä keskustelussa. "Yleisluontoisuudella" tarkoitin syytöstä "oikeudenmukaisuuden vastustamisesta". Eksakti asia, johon otin kantaa, taas oli aikuisen oikeus lapseen ja hedelmöityshoitoihin parisuhteen perusteella.

En oikeastaan täysin ymmärrä tuota "isyysoletusta" ylipäätään, että miksi senkään tulisi olla niin "automaattista". Periaatteessa se kuitenkin kertoo avioliiton perinteisestä tarkoituksesta: siitä, että mies ja nainen sitoutuvat toisiinsa ja saavat yhteisiä lapsia. Siitähän se äidin aviomiehen "isyysolettama" tulee.

Mutta itse pitäisin tärkeämpänä sidettä biologiseen isään, niin tärkeänä, että äidin aviomiehellä ei tulisi automaattisesti olla sukulaissuhdetta vaimonsa lapseen. Ohi biologisen isän.
------

----
"Kun sanon, että minulle kelpaa niin puolison vanhemmuusoletus, kuin isyysoletuksen poistaminen, kunhan asia ei ole sukupuolisidonnainen, en parhaalla tahdollakaan usko että sitä voi pitää ympäripyöreänä mielipiteenä. Ilmoitinhan hyvin eksaktisti vaihtoehdot, jotka voin hyväksyä."
---

-En tarkoittanut tätäkään. Vaan sitä, että aloit puhua "oikeudenmukaisuudesta" ja "tasapuolisuudesta", ja näiden kannattamisesta ja vastustamisesta.

Sanoit, että meillä ilmeisesti on eri näkemykset siitä kenen kannalta lainsäädännön tulee olla "tasapuolinen ja oikeudenmukainen".

Edelleen, "tasapuolisuus" ei tarkoita itsestäänselvästi ja joka tapauksessa sitä, että pitää saada se oikeus, joka toisella näyttää olevan. "Isyysolettama" perustuu siihen, että normaalisti, luonnollisesti ja avioliitossa perinteisesti ideaalina, on ollut se, että lapsella on isä ja äiti.
Tässä pitäisin biologista vanhemmuutta ensisijaisena, ja äidin aviomies on vain oikean isän tilalla.

Mutta kenen tilalla on äidin naispuolinen kumppani? Lapsella on jo äiti. Jos asiaa katsotaan lapsen kannalta, kuten itse pyrin tekemään. Sen vuoksi sanoin ettei minua kiinnosta aikuisten halut ja oikeudet tässä asiassa.

ONKO laki lasten kannalta tasapuolinen ja oikeudenmukainen?? (Kun sanoit, miten sen muotoilit, että "MYÖS aikuiset ansaitsevat nuo hyveet". :/)

-----
"Mitä muuta se voi olla kuin tasapuolisuudesta luopumista, jos laki kohtelee eri tavoin sukupuolen perusteella?"
---

-Edelleen katsot asiaa aikuisten kannalta.

Ja oikeastihan laki ei "kohtele eri tavoin sukupuolen perusteella" (aikuisia) vaan tähän asti on katsottu asiaa nimenomaan lapsen kannalta. Jotta lapsella olisi isä ja äiti. Vaikka toinen olisi biologisen vanhemman tilalla.

Ei tästä kannata keskustella, kun näkökulmasi on vain ja ainoastaan aikuisten. Se mitä aikuiset haluavat ja mikä aikuisten mielestä on "epistä".
Aikuiset eivät tarvitse enempää oikeuksia tässä. (Paitsi, että erotilanteessa kyllä isät. Heidän oikeuksiaan pitäisi parantaa. Siis biologisten isien.)

-----
"Lisäys: Ne mainitut hyveet olivat lainsäädännön tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus."
----

-Edelleen puhut "tasapuolisuudesta" ja "oikeudenmukaisuudesta" aikuisten kannalta.
'
Lasten kannalta tasapuolista ja oikeudenmukaista olisi, että jokaisella olisi oikeus omaan isään ja äitiin, tai vähintään korvaaviin aikuisiin, miespuoliseen ja naispuoliseen huoltajaan.

Silloin kun spn-avioliittolakia oltiin säätämässä, haaveilin, että jos voisi tehdä niin että jos/kun avioliittolaki muutettaisiin, samalla lakiin kirjattaisiin lapsen oikeus isään ja äitiin, ja kaikki tätä oikeutta rikkova toiminta kriminalisoitaisiin.

Hedelmöityshoidot yksinäisille naisille ja naispareille lakkautettaisiin, anonyymi siittiönluovutus lopetettaisiin ja lapsenhankintajärjestelyt, jossa lapsi jaetaan usean aikuisen kesken kiellettäisiin myös.

Ei uudesta avioliittolaista varmaan niin suurta haittaa olisikaan, ellei se juuri muuttaisi mielikuvaa "ydinperheestä". Ja lapsen oikeudesta isään ja äitiin.

Sanon nyt vielä, että en halua kuulla enää puolta sanaakaan AIKUISTEN oikeuksista ja haluista tai lainsäädännön "epäoikeudenmukaisuudesta" ja "epätasapuolisuudesta" tässä asiassa. Ei kiinnosta, oikeasti.

Tai saathan sinä siitä kirjoittaa, mutta on aivan turha väittää kuin itsestäänselvyytenä, että "oikeudenmukaisuus" tarkoittaisi sitä, että saa mitä haluaa "kun noillakin on". Tätä olen kuunnellut lapsityössä noin 14 vuoden ajan. Perustelusi eivät juuri eroa niistä väännöistä. Aikuisten parissa käytetään vain vähän hienompia sanoja...

Aikuisten tulisi kuitenkin osata nähdä muutakin kuin vain omat halunsa. Jos lainsäädäntö perustuu itsetarkoituksellisesti sille mitä kukin haluaa, ja että kaikkien pitää saada kaikkea, eikä kenelläkään saa olla mitä toisella ei ole, niin siitä seuraa taantumus ja yhteiskunnallinen kaaos.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #74

Sanon nyt vielä, että en halua kuulla enää puolta sanaakaan AIKUISTEN oikeuksista ja haluista tai lainsäädännön "epäoikeudenmukaisuudesta" ja "epätasapuolisuudesta" tässä asiassa. Ei kiinnosta, oikeasti.

Miksi ihmeessä osallistut lainsäädäntöä koskevaan keskusteluun, jos ei kiinnosta? Ei minulla ole aikuisten näkökulmaa, vaan esitin pelkästään lainsäädännössä olevan ilmeisen perusteettoman sukupuolisidonnaisuuden kritiikkiä. Lainsäädännön tulee olla tasapuolista, sehän nyt on ihan perusasia. Perustuslaissakin on erikseen kielletty kohtelemasta ihmisiä eri tavalla sukupuolen perusteella.

Jos en ihan väärin muista, tämän säikeen alussa esitin esimerkin lapsen näkökulmasta. Siitä miten toinen saa automaattisesti molemmat avioparin osapuolet vanhemmikseen ja toinen ei. Kerro nyt ihmeessä oletko tuon esittämäni kanssa edes eri mieltä?

Vaikuttaisit kyseenalaistavan äidin aviomiehen isyysolettaman itse asiassa vahvemmin kuin minä. Itse vain korostan sitä, ettei asia liity mitenkään biologiaan tai geeneihin, vaan pelkästään sosiaaliseen perhekonstruktioon. Koska asia on selkeästi sillä tavalla, en näe miksi isyysolettamasta ei tehtäisi vanhemmuusolettamaa, tai sitten koko olettamasta on johdonmukaisuuden nimissä luovuttava.

Jos jonkun "oikeuksia" ei huomioida, on hän nimenomaan aikuinen, eli naimisissa olevan naisen synnyttäneen lapen isä, joka ei ole äidin aviopuoliso. Hän lakkaa olemasta lapsen isä samalla hetkellä kun lapsi syntyy, eikä käytännössä voi vaatia isyytensä vahvistamista mitenkään, elleivät molemmat avioparin osapuolet ole siihen suostuvaisia. Toki tuossa evätään vanhemmuussuhde myös lapselta, mutta lakitekstin ja KKO:n mukaan lapsen edun nimissä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset