*

Arto Jääskeläinen

Perusteltujen odotusten suoja --- ja kyseenalainen estely

Käsite

Harvalle lienee tuttua mikä on ”perusteltujen odotusten suoja”. Sitä ole Suomen perustuslaissa, ei myöskään tavallisten lakien puolella eikä sillä itsessään ole mihinkään lakiin perustuvaa voimaa. Se ei ole lakiin perustuva pakottava vaatimus eikä myöskään lain suoma oikeus. Perusteltujen odotusten suoja on oikeudellinen apukäsite.

Lainsäädäntötyön yhteydessä perusteltujen odotusten suoja käsitetään pitkään voimassa olleen lainsäädännön luomaksi odotukseksi oleellisen lainsäädännön pysyvyydestä muuttumattomana. Lainsäädäntöä muutettaessa asia liittyy erityisesti taannehtivasti syntyvien taloudellisten haittojen yhteyteen sopimussuhteissa. Esimerkki valaisee ehkä paremmin.

 

Merkitys

Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, että verotuslainsäädäntö on pitkään ollut tietynlainen ja vakiintunut. Tähän luottaen joku tekee pitkäaikaisen taloudellisesti huomattavan sitoumuksen tai sijoituksen. Lakia päätetään muuttaa tällä välin niin oleellisesti, että tilanne muuttuu sitoumuksen tehneen kannalta hyvin epäedulliseksi. Tässä voidaan vedota perusteltujen odotusten suojaan, sillä pitkään käytössä ollut laki on luonut odotuksen sen jatkuvuudesta, jonka perusteella on tehty huomattavia taloudellisia päätöksiä. Vaikka näin on käynyt, perusteltujen odotusten suoja ei kuitenkaan estä uuden lain toteuttamista. Se ei nimestään huolimatta varsinaisesti suojaa mitään, vaan pikemminkin sisältää ehdotuksen taannehtivien taloudellisten vaikutusten lieventämisestä, joka voi tarkoittaa esimerkiksi pidempää siirtymiskautta. Asia voi koskea yksityisten välisiin sopimuksin puuttumista, esimerkkinä kauppakeskuksen ja yrittäjän välinen sopimus.

 

Kauppakeskus ja yrittäjä

Taannehtiva puuttuminen yksityisten välisiin sopimussuhteisiin on lähtökohtaisesti perusoikeudellisesti ongelmallista. Perustuslain 15 §:ssä säädetty omaisuudensuoja turvaa myös sopimussuhteiden pysyvyyttä turvaamalla niin sanottuja perusteltuja odotuksia taloudellisissa asioissa. Sopimusosapuolilla on oikeus luottaa sopimussuhteiden ja niiden kannalta olennaisia oikeuksia ja velvollisuuksia sääntelevän lainsäädännön pysyvyyteen. Sopimussuhteisiin puuttuminen lainsäädännöllä ei ole kuitenkaan ehdottomasti perusoikeudellisista syistä kiellettyä, sillä kyse ei ole perusoikeuksien ydinalueesta (esimerkiksi PeVL 36/2010 vp).

 

Rajoittavuus

Yllä havaitsimme, että perusteltujen odotusten suoja ei sido lainsäätäjää eikä estä lain toteutusta. Se on käytännössä ehdotus lieventää lain muutoksen haittavaikutuksia erityisissä tilanteissa. Asian painoarvo on lainsäätäjän harkittavissa. Nimityksenä ”suoja” antaa liian suuren kuvan asian rajoittavuudesta kun kyseessä ei kuitenkaan ole lainsäädännöstä automaattisesti johtuva oikeus tai suoja. Se on vain odotus lain voimassaolon jatkumisesta eli eri asia kuin jokin suoraan perustuslain tai tavallisen lain vastainen tilanne.

 

Perusominaisuuksista

Ominaista on, että lain on pitänyt olla käytössä jo kauan. Vasta tämän voidaan ajatella luovan samalla odotuksen lainsäädännön pysyvyydestä jatkossa. Lain pitkä voimassaolo ja sen soveltaminen siis vakiinnuttavat yleisen käsityksen, jonka varaan voi syntyä perusteltuja odotuksia.

Asiaa on arvioitu myös kohderyhmän perusteella. Eräässä asiantuntijalausunnossa sanotaan näin: ”Nähdäkseni yksityishenkilöiden odotuksille ei omaisuudensuojan näkökulmasta kuitenkaan voida asettaa yhtä vaativia kriteereitä kuin liikeyritysten odotuksille. ” Tuossa oli kyseessä eläkesäästäminen. (HE 80 2004)

 

Vaikuttavuus päätöksiin

Perusteltujen odotusten suojalla ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta siihen, että päätetäänkö laki toteuttaa. Jossain tapauksessa suojan olemassaolo on todettu, mutta muutosta säätämisjärjestykseen ei ole silti suositeltu:

Säätämisjärjestykseen ei vaikuta se, että esitystä voidaan pitää ongelmallisena luottamuksensuojaa ja perusteltuja odotuksia koskevan periaatteen kannalta. ” (HE 80 2004)

Ongelmaksi todettu tilannekaan ei tarkoittanut pakottavuutta eri säätämisjärjestykseen.

 

Riski

Riski lainsäädännön muuttumisesta on aina olemassa. Kyse onkin tyypillisesti muutosriskin kantamisesta ja harkinnan mukaan ongelmien lieventämisestä erityisissä tilanteissa. Asian voisi nähdä yhtenä muotona kohtuullistamisesta.

 

Esimerkinomainen osittainen lainaus

Varallisuusoikeudellisten oikeustoimien pysyvyyden suojan taustalla on ajatus oikeussubjektien perusteltujen odotusten suojaamisesta taloudellisissa asioissa (PeVL 48/1998 vp, s. 2/n, Pe VL 33/2002 vp, s. 3/1). Perusteltujen odotusten suojaan liittyy oikeus luottaa sopimussuhteen kannalta olennaisia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan lainsäädännön pysyvyyteen niin, että sopimusosapuolten oikeusasemaa ei voida näitä seikkoja tavallisella

lailla sääntelemällä kohtuuttomasti heikentää. (HE 80 2004 s.36 Arviointia valtiosääntöoikeudelliselta kannalta)”

 

Sovellettavuus

Perusteltujen odotusten suojan tarkastelu lainsäädännössä näyttäisi olevan melko harvinaista. Perusteltujen odotusten suojan soveltaminen muuhun, kuin taannehtivuudesta johtuvien asioiden lieventämiseen olisi puolestaan aika poikkeuksellista. Tuollainen kummallisuus on kuitenkin nostettu esille äskettäin liittyen avioliittolakiin. Ensimmäisenä tästä merkillisestä tulkinnasta kuulin täältä:

 

http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227670-avioliittolain-liitannaislaeista-ja-kansalaisaloitteesta

 

Mihin perusteltujen odotusten suoja voisi liittyä ?

Nykyinen avioliittolaki, miehen ja naisen liitto, on ollut käytössä todella pitkään. Siihen liittyy myös pitkäaikainen oikeuskäytäntö, jonka perusteella voidaan ajatella sille syntyneen perusteltujen odotusten suojan.

Sukupuolineutraali avioliittolaki ei ole astunut voimaan. Spn-avioliittolaki voidaan hyvin helposti kumota. Spn-avioliittolain puutteet, heikkolaatuisuus ja ongelmallisuus ovat olleet pitkään tiedossa. Samoin kuin se, että kumoaminen on hyvin mahdollista ilman ongelmia. Spn-avioliittolakiin ei siten voi liittyä perusteltujen odotusten suojaa kun odotukset eivät ole perusteltuja ja koko lakia ei ole käytetty mihinkään. 

Yksinkertaisesti:  Asiassa ei ole nähtävissä mitään taannehtivaa ongelmaa sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisen yhteydessä.

Spn-avioliittolaki sisältää hyvin oleellisia muutoksia yhteiskunnan perusteisiin ja lasten asemaan, jonka vuoksi se olisi mielestäni pitänyt säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Varsinainen perustuslaillinen ongelma liittyy spn-avioliittolakiin, kuten tuotiin esiin lakivaliokunnassa. Muutoksella on vaikutusta lasten asemaan. Lapsivaikutusten selvitys jäi tekemättä vaikka sen välttämättömyys oli kirjattu eduskunnan dokumentteihin useamman kerran.

 

On perusteltua ajatella, että Aito avioliitto -aloitetta 1175 pyritään estelemään ja hidastelemaan teennäisillä perusteilla valiokunnissa. 

 

 

Hyvää Joulua kaikille !

 

 

 

Viitteitä

 

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/6960/HE%2080_2004%20vp.pdf?sequence=1

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_36+2010.pdf

https://www.edilex.fi/he/20130210

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2016-AK-64400.pdf

 

 

 

 

Kommentointiohje:

 

Kieleltään asialliset ja otsikon asiassa pysyvät kommentit hyväksytään.

Asiattomat, solvaavat tai henkilökohtaisuuksiin menevät kommentit voidaan poistaa ja myös

asettaa asianomainen kommentointikieltoon.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Oman blogini kommentointi oli suljettu noin vuorokauden, kun tarvitsin aikaa jouluvalmisteluihin.

Kokonainen uusi blogi haukkuvine kommentteineen oli tehty tuon takia:

http://mark01toivonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228...

Parilla kirjoittajalla oli myös henkilökohtainen esto aiemman epäasiallisen käytöksen vuoksi ja on edelleen. Kuinka ollakaan sattui juuri tuollainen henkilö tekemään uuden blogin.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Toisaalla väitettiin:

""Jos kumoamiseen pyrkivä aloite olisi katsottu ongelmattomaksi, lakivaliokunta olisi jo valmistellut mietinnön""

Totesin juuri, että Aa-aloitteen estelylle ei ole pitäviä perusteita. Ylläoleva tekstini juuri selventää tuota asiaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset