*

Arto Jääskeläinen

Avioliiton tarkoitus ja sisältö

 

Yhteiskunnallisesti ja lainsäädännön kannalta


Lainsäädännön tekemisellä pitää olla jokin yhteiskunnallinen tarkoitus.

Avioliittoasetuksen http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870820   9§ määrittelee tarkoituksen näin:

Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin.

Tuossa tulee esiin sekä avioliiton tarkoitus yksilöiden kannalta että avioliiton yhteiskunnallinen tarkoitus:  Yhteiskunnan säilyminen.   Ilmeisen selvästi ajatuksena tuossa on että mies ja nainen muodostavat perheen johon lapset syntyvät ja että lainsäätäjän ajatuksena on yritys turvata ja vakiinnuttaa perhe pysyvänä,  vakaana yhteisönä joka ylläpitää yhteiskunnan jatkuvuutta.  Erityistä merkitystä tuolla sitoutumisella on lasten aseman kannalta:   Teksti puhuu ”perheen jäsenistä” mikä sisältää myös mahdolliset lapset sen sijaan että käyttäisi suppeampaa ilmausta ”puolisot”.

Lakivaliokunnan mietinnössä  https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=lavm+14/2014  todetaan avioliitosta edelleen näin:
 
Avioliitto on vanha, perinteinen perheoikeudellinen instituutio ja parisuhdemuoto, jolla on suuri merkitys ihmisille ja yhteiskunnalle.

Avioliiton yhteiskunnallisen merkityksen tärkeyttä korostetaan tuossa nimenomaisesti miehen ja naisen liittona kuten ilmenee mietinnöstä joka on kokonaisuudessaan luettavissa yllä olevasta linkistä.
Miehen ja naisen liittoon voi syntyä lapsia ja se asettaa perustellun laillisen tarpeen yhteiskunnan suojelulle ja asian säätelylle lainsäädännön avulla.       

Avioliiton tärkeä tarkoitus yhteiskunnan kannalta on siis yhteiskunnan säilyminen yhdessä perheen lujittamisen kanssa. Avioliiton sisältö tuohon perustuen miehen ja naisen liittona ansaitsee perustellusti erityisaseman.  Kannattaa huomata että tämän erityisaseman peruste on kyky säilyttää yhteiskuntaa kuten se on aina tehnytkin.   

 

Entä samaa sukupuolta olevat ?

Miehen ja naisen liitossa tärkeä yhteiskunnallisen säätelyn tarpeen peruste on mahdollinen lasten syntyminen.  Sitä kautta se ylläpitää ja uudistaa yhteiskuntaa.  Sillä on ominaisuus jota voimme kutsua termillä yhteiskunnallinen suorituskyky joka tarkoittaa itsenäistä kykyä säilyttää yhteiskuntaa syntyvän uuden sukupolven kautta. Siksi se on yhteiskunnalle sekä hyödyllinen että tarpeellinen eli sillä on positiivinen yhteiskunnallinen suorituskyky.
 
Samaa sukupuolta olevien liitossa ei voi syntyä lapsia.  Tuosta seuraa useampia yhteiskunnallisia kysymyksiä:  
1) Onko yhteiskunnallista tarvetta parisuhteen säätelylle tuossa tilanteessa lainsäädännön avulla ?
2) Onko samaa sukupuolta olevien avioliitolla mitään merkittävää tarkoitusta yhteiskunnan kannalta kun se ei itsenäisesti ole yhteiskuntaa säilyttävä yksikkö kuten miehen ja naisen avioliiton tapauksessa ?
3) Mikä on silloin lainsäädännön yhteiskunnallinen tarkoitus ?

Liiton yhteiskunnallinen merkitys on oleellisesti erilainen ja myös eri tasoinen riippuen onko kyseessä eri- vai samaa sukupuolta olevat henkilöt.  Lainsäädännöllisen säännöstelytarpeen sisältöön heijastuu tuo sama ero.
Samaa sukupuolta olevien liiton yhteiskunnallinen suorituskyky on negatiivinen eli se rasittaa yhteiskuntaa.  Tämä johtuu siitä että lasten hankinta ei koskaan perustu siihen että niitä saataisiin liitossa itsenäisesti. Samaa sukupuolta olevathan eivät voi saada lapsia luonnollisella tavalla keskenään.  Lapset hankitaan aina käyttäen jotain parin ulkopuolista palvelua silloin kun niitä halutaan. Keinovalikoimaan kuuluvat tilanteesta riippuen parin ulkopuolinen suhde, adoptio, keinohedelmöitys ja kohdun vuokraus.  Näihin kaikkiin liittyy hyvin vahvoja eettisiä kysymyksiä.  On valittavissa vain eri tavoin huonoista vaihtoehdoista jokin.  Osa näistä on isoa uutta liiketoimintaa, kaupankäyntiä lapsilla.  Ne joilla ei ole varaa näin kalliiseen menettelyyn oletettavasti pyrkivät menettelyyn jolla saadaan kustannukset valtion maksettaviksi.      
Sen lisäksi että kyseessä on rahallisesti suuret summat kaikista suurin asia silti on lasten asia.  Luodessaan uuden liiketoimintasektorin lapsikaupalla samaa sukupuolta oleville pareille se luo samalla juurettomat lapset joista käytetään nimitystä geneettiset orvot.  Näiden lasten elämä voi olla tulevaisuudessa rankkaa.  Ajatellaanpa tilannetta että kaikki tämä lapsikauppa ja keinotekoinen lasten hankinta laillistetaan.  Kuka ymmärtää ja tukee lapsia isän tai äidin kaipuussa sen jälkeen ?  Eihän heillä ole pian jäljellä edes oikeutta puhua siitä kun viesti yhteiskunnalta lainsäädännön kautta on että tuo tilanne on normaalia, on sopimatonta puhua siitä ?    
 
http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215245-sukupuolineutraali-yhteiskuntakoe-sateenkaarilasten-vaientaminen

Toki on aina mahdollista että samaa sukupuolta oleva pari elää ilman lapsia.  Tällöin yhteiskunnallinen suorituskyky ei ole negatiivinen vaan nolla.

Kun muille avioliitto on yhteiskunnallisesti tärkeä yhteiskunnan säilyttäjänä niin samaa sukupuolta oleville suurin yhteiskunnallinen perustelu avioliitolle onkin yllättäin ”tasa-arvo”.   Onko avioliitto oikeasti jonkinlainen tasa-arvon indikaattori eli onko samaa sukupuolta olevilla avioliiton yhteiskunnallinen tarkoitus vain tietyn statuksen tavoittelu ?
 


Siis eriarvoistako ?

Onko naisella ja miehellä oikeus muodostaa liitto ?   On.  Avioliitto.
Onko samaa sukupuolta olevilla oikeus muodostaa liitto ?   On. Rekisteröity parisuhde.
Missä se eriarvoisuus sitten olikaan ?   
Niinpä niin, eihän sitä oikeasti ollutkaan sillä:
Avioliitto tai rekisteröity parisuhde ei ole itsessään oikeus vaan liittoutumisoikeuden kohde.
Kummassakin tapauksessa kyseessä on sopimus jonka tekemiselle ja tekijöille voidaan asettaa reunaehtoja .
Avioliiton tapauksessa reunaehdot ovat nainen ja mies, rekisteröidyn parisuhteen kohdalla samaa sukupuolta olevat henkilöt. (Tarkasti ottaen niitä ehtoja on enemmänkin mutta se ei ole relevanttia tässä.)
Se että avioliitosta ja rekisteröidystä parisuhteesta säädetään erikseen on seurausta vain asioiden erilaisuudesta.  Erilaisuus ei ole eriarvoisuutta.  Muita lakeja erilaisille pienryhmille on vaikka miten paljon.  Eikä siinä ole mitään ihmeellistä tai eriarvoista.

Edelleenkö eri mieltä ? 

Ok,  oletko sitä mieltä että on eriarvoista että sokeat eivät voi ajaa autoa ?
Huomaatko nyt että asioille voidaan asettaa reunaehtoja ilman että reunaehtoja voidaan pitää eriarvoisuutena ?

 

Toinen vaihtoehto

Ajatellaanpa hetki hieman toisella tavalla.
Rekisteröity parisuhde voitaisiin sallia myös miehelle ja naiselle.
Kuulit oikein.  Se olisi helppo ja nopea muutos jolla on myös hyvä tarkoitus.
Rekisteröity parisuhde kävisi hyvin nykyisen ”avoliiton” eli yhtessä asumisen korvaajana aika monille.
Kaikki eivät halua antaa lupausta ikuisesta rakkaudesta kuten avioliittoa solmittaessa tehdään mutta haluaisivat silti virallistaa parisuhteensa.  Kysyntää tuolle olisi varmaan ~100 kertaa enemmän kuin sateenkaariväen avioliitolle.
Yhteiskunnalliselta kannalta se olisi ehkä myös yhtä monta kertaa tärkeämpi muutos.
Rekisteröidyn parisuhteen avaaminen eri sukupuolta oleville tekisi yhden toivotun palveluksen sateenkaariväelle:  Rekisteröity parisuhde ei olisi enää merkki seksuaalisesta poikkeavuudesta ja toisaalta avioliitto olisi edelleen mitä ennenkin.  Se olisi laajemmin hyväksyttävä ratkaisu kuin sitkeä yritys väärentää perinteinen avioliitto miehen ja naisen liitosta sukupuolineutraaliksi liitoksi ja väittää lisäksi perättömästi että se ei ole keneltäkään pois.   
Miksi siis edetä enää sukupuolineutraalin liiton kanssa haittoineen kauemmas historian pimeälle puolelle kun järkevämpikin sovintoratkaisu on keksitty ?

 

Asioiden mittasuhteista

Vuonna 2012 solmittiin 28 878 avioliittoa ja rekisteröitiin 329 parisuhdetta. Kyseisen vuoden lopussa aviopareja oli 962 415, kun taas rekisteröidyssä parisuhteessa eli 829 miesparia ja 1 162 naisparia, yhteensä 1991.
Siis vajaan kahdentuhannen rekisteröidyn parisuhteen kokonaismäärä suhteutettuna noin miljoonaan avioliittoon mikä tarkoittaa suhteutettuna todella vähäistä osuutta eli 0,2 %.  Vaikka otettaisiin huomioon kaikki kuviteltavissa olevat avioliittoon haluajat sateenkaariväestä niin puhutaan edelleen hyvin pienestä ryhmästä.    Sukupuolineutraali liitto onkin oleellisesti poliittinen keppihevonen jolla samalla ajetaan aivan muita poliittisia tarkoitusperiä:  

http://artojaaskelainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208791-poliittista-propagandaa-ujutetaan-kouluihin-ja-paivakoteihin


”Adoptioaita” matalaksi harkitsematta ?

Ulkoinen adoptio samaa sukupuolta olevalle parille liittyy tähän avioliittoasiaan vain siksi että se oli otettu mukaan sukupuolineutraaliin avioliittolakipakettiin yhtenä vaatimuksena. Otetaan mukaan siis lyhyt mutta tärkeä katsaus siihen.

”Älä pura aitaa jos et tiedä miksi se on alkuaan rakennettu.”   Hyvä sanonta.  Samaa sukupuolta olevien parien ulkoiseen adoptioon liittyy ongelmakenttä jota ei ole riittävästi ymmärretty.   Usein ajatellaan tilannetta pelkästään huoltajuutena eli aikuisten näkökulmasta ja heidän oikeuksiensa kannalta.  Asia esitetään ikään kuin aikuisilla olisi jokin subjektiivinen oikeus saada lapsia itselleen.  Asia pitäisi kuitenkin nähdä lasten puolelta.   Adoptiossa on edelleen parempi vaihtoehto eri sukupuolta oleva pari.   Antakaa lapsille mieluummin äiti ja isä jos se on mahdollista.  Sen jälkeen paras vaihtoehto on yksinhuoltaja.  Homous/lesbous on poikkeama normaalista ja samoin on samaa sukupuolta olevien parien tarjoama kasvuympäristö lapselle.  Tuosta asiasta ei pääse mitenkään ympäri.  Tietoisuus siitä on todellisuuden tajua, ei mitään fobiaa tai vihamielisyyttä jollaiseksi se tiettyjen ryhmien kielenkäytössä mieluusti leimataan.  Tilanteen epänormaalius valkenee lapselle ennemmin tai myöhemmin eli kyse on lapsen identiteetistä.  Tätä on esimerkinomaisesti odotettavissa:  Lapsi alkaa miettiä ”Miks mulla on kaksi isää ? Missä mun äiti on ?  Tää on sairasta !”  → Lapsi alkaa kohdella epäkunnioittavasti huoltajiaan → Alkaa laiminlyödä kouluaan → Karkailee kotoaan, joutuu muihin ongelmiin → Sotkee elämänsä pahasti → Jää yhteiskunnallisesti heikkoon asemaan.
Tuosta on erilaisia variaatioita ja kaikille ei tietenkään käy näin mutta pidän ongelmariskiä huomattavana.

Hyvin valitettavaa on että nämä asiat eivät ole tulleet esiin eduskunnassa.  Syynä on oleellinen menettelyvirhe:   Lakivaliokunnan mietinnössä LaVM 14/2014 vp - M 10/2013 vp  sanotaan selvästi:

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että ennen näin merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista tulisi laatia lapsivaikutusten arviointi. Asia nousi esille valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Lapsivaikutusten arviointi perustuu lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikessa lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa. Myös oikeusministeriö suosittaa arvioinnin tekemistä ohjeissaan.

Lapsivaikutusten selvitys jäi kuitenkin tekemättä ja samalla jäi esiin tulematta ongelmakenttä laajemmin.

Pienenä loppumietiskelynä, kukin osaa arvioida ja punnita mielessään kumpi on oikea lähestymistapa adoptioasiaan.   Sateenkaariväki: ”Antakaa lapsia meille!” ,  Aito avioliitto ry: ”Antakaa lapsille äiti ja isä aina kun mahdollista !”

 


Muuta:
5.4.2016 Eurooppalainen kansalaisaloite (ECI)
http://www.mumdadandkids.eu/fi
http://aitoavioliitto.fi/uutiset/kotimaa/kaikkien-aloite/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (81 kommenttia)

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Niinpä, Arto. Kiitos, että tuot esille tämän puolen asiasta. Asia, joka jakaa ja tulee jakamaan kansakunnan kahtia - niin meillä kuin muuallakin. Ja asia, josta tullaan vääntämään vielä pitkään.

Ihmettelen, että media vaikenee tuosta Euroopan laajuisesta kansalaisaloitteesta.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Aivan, ei ole näkynyt vielä uutisia tuosta eurooppalaisesta aloitteesta. Katselen mielenkiinnolla mikä lehti ehtii ensimmäisenä.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Laki, jonka säännökset kohtelevat jokaista ihmistä samalla tavalla, on luonteeltaan tasa-arvoinen. Voimassa oleva avioliittolaki (234/1929) on siis luonteeltaan tasa-arvoinen.

Sukupuolikiintiö, jota yhteiskunnassa tasa-arvon nimissä ajetaan, on voimassa olevassa avioliittolaissa jo lähtökohtana: aviopuolisoista on 50 % miehiä ja 50 % naisia.
Voimassa oleva avioliittolaki on luonteeltaan ja oikeudellisesti tasa-arvoinen, koska sen säännökset kohtelevat jokaista täysi-ikäistä ihmistä samalla tavalla.
Koska voimassa oleva avioliittolaki on luonteeltaan ja oikeudellisesti tasa-arvoinen, ei muutoslakia 156/2015 eikä sillä muutetun mukaista avioliittolakia ole sopivaa kutsua ”tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi”.

Esimerkiksi lakivaliokunnan mietintöön 14/2014 vp liitetyssä vastalauseessa ja Ville Niinistön tekemässä kirjallisessa kysymyksessä KK 71/2015 on käytetty ilmausta ”tasa-arvoinen avioliittolaki”, vaikka se ei ilmaise, keiden kannalta laki on tasa-arvoinen.

Ilmaus ”sukupuolineutraali avioliittolaki” on merkitykseltään läpinäkyvä ja siten täsmällisempi kuin ”tasa-arvoinen avioliittolaki”.

Kielitoimiston johtaja Salli Kankaanpää on todennut seuraavaa: Sana ”tasa-arvoinen” ei ilmaise, keiden kannalta laki on tasa-arvoinen, vaan tarkoitettu merkitys on opittava erikseen. Ilmaus ”sukupuolineutraali avioliittolaki” on merkitykseltään läpinäkyvä ja siten täsmällisempi kuin ”tasa-arvoinen avioliittolaki”.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Ei se ole tasa-arvoinen avioliittolaki eikä sukupuolineutraali avioliittolaki. Se on avioliittolaki.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Jep, ei ole tasa-arvoinen mutta tuo sukupuolineutraali -nimitys lienee tarpeen erottamaan sen nykyisestä laista eli että tiedetään kummasta puhutaan.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Samaa sukupuolta olevien liitossa ei voi syntyä lapsia.»

Oletko kuullut keinohedelmöityksestä? Tai no ei sitäkään tarvita, naiset voivat aina iskeä baarista jonkun humalaisen miehen, joka ei jälkeenpäin muista mitään. Miesparit sitten ovat enemmän adoptioiden varassa.

Tämä ei tietenkään mitenkään poikkea heteropareista, jotka eivät voi saada omia lapsia. Sanotaan vaikka, jos yli 50-vuotias nainen menee naimisiin. Pitäisikö sillä perusteella, että "hedelmällisyysongelmaisten liitossa ei voi syntyä lapsia", perustella että avioliitot heiltä pitäisi kieltää?

    «Toki on aina mahdollista että samaa sukupuolta oleva pari elää ilman lapsia. Tällöin yhteiskunnallinen suorituskyky ei ole negatiivinen vaan nolla.»

Arveletko, että avioliiton kieltäminen homopareilta tekisi heistä jotenkin hedelmällisempiä, jolloin heidän "yhteiskunnallinen suorituskykynsä" kasvaisi?

No ei, homoparit nytkin voivat elää yhdessä ja hankkia lapsia eri tavoin. Avioliitto ei vaikuta mihinkään muuhun kuin siihen, että homoparien molemmat jäsenet yhtäläisesti sitoutuvat lasten huoltoon. Keinohedelmöityksessä molemmat kirjataan vanhemmiksi ja adoptio voidaan tehdä yhdessä, ei vain toiselle puolisolle.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Näyttää siltä että et lukenut juttua läpi kokonaan.

Keinohedelmöitys on mainittu siellä.

Sitoutua voi jo nykyäänkin oheishuoltajana.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Avioliittolaissa 234/1929 ei mainita mitään
1) heterosta, homosta eikä lesbosta;
2) seksuaalisesta suuntautumisesta; eikä
3) rakastamisesta

Voimassa olevassa avioliittolaissa säädetyt avioliiton solmimisen ehdot kohtelevat jokaista täysi-ikäistä ihmistä samalla tavalla (yhdenvertaisesti), joten sen säännösten mukaan jokaisella täysi-ikäisellä heterolla, homolla ja lesbolla on samanlainen (samalla tavalla määritelty) oikeus solmia avioliitto tänään 12.4.2016, eikä ketään ole asetettu eri asemaan voimassa olevan avioliittolain edessä henkilön sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta johtuen. Oikeus solmia avioliitto on siis jo olemassa kaikilla täysi-ikäisillä ihmisillä, joten muutoslain 156/2015 säätämisen todellinen peruste ei ollut se, että oikeus solmia avioliitto puuttuisi voimassa olevan avioliittolain säännösten mukaan joltakulta täysi-ikäiseltä.

Lakivaliokunnan mietintöön 14/2014 vp liitetyssä vastalauseessa todetaan virheellisesti ”Nykyinen avioliittolaki kuitenkin asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan puolison sukupuolen perusteella — ja juuri sen takia tasa-arvoinen avioliittolaki on paitsi yhdenvertaisuus- myös tasa-arvokysymys. Tällä hetkellä ihmiset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen johdosta.”

Tiedoksi: Henkilö on avioliittolain säännösten mukaan puoliso vasta sitten, kun hänet on vihitty avioliittoon.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Lainaus: "Tiedoksi: Henkilö on avioliittolain säännösten mukaan puoliso vasta sitten, kun hänet on vihitty avioliittoon."

Tuo oli hyvä detalji. Spn-avioliittolakipaketin mukana tuli tuo ohituskaista rekisteröityneestä parisuhteesta avioliittoon joka asettaa muut eriarvoiseen asemaan. Ei muut ihmiset mene sähköposti-ilmoituksella avioon eikä lausumatta julkisesti avioliittolupausta.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Moni kansanedustaja puhui täysistunnossa 27.11.2014 yhdenvertaisuudesta oudolla ja harhaanjohtavallakin tavalla:
”Me katsomme, että tämä on lainsäädännöllinen kysymys, tämä on yhdenvertaisuuskysymys ja tämä on tasa-arvokysymys: jokaisella tulee olla oikeus syrjimättömään yhteiskuntaan.”
”Kysymys on yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille.”
”Vihreille tasa-arvoinen avioliitto on yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeuskysymys ja se on myötätunnon kysymys.”
”Se, mitä me täällä huomenna päätämme, koskee maallisia asioita, avioliittoja, tasa-arvoa, perustuslain säätämää yhdenvertaisuutta sen 6.2 §:n mukaisesti.”
”Ennen kaikkea minulle on siis kyse ihmisoikeuksista, yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja myös ihmisnäkemyksestä, jota minä lainsäätäjänä haluan edistää kaikin tavoin.”
”On aivan selvää, että kyse on yhdenvertaisuudesta, jos kysymys on siitä, että me olemme ominaisuuksiemme takia eriarvoisessa asemassa lain edessä.”
”Kyse on nimenomaan yhdenvertaisuudesta.”
”Ihmisten perusoikeudet, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja vapaus eivät ole omantunnon kysymyksiä tai asioita.”
”Minä itse olen sitä mieltä, että kyse on yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja jakamattomasta ihmisoikeudesta”
”Kysyttyäni Suomen tasa-arvovaltuutetulta, onko tämä kansalaisaloitteen kysymys ihmisoikeuskysymys, oli vastaus selvä: kyllä, kysymys on ihmisoikeudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.”
”Yhdenvertaista on vain se, kun ihmiset saavat istua haluamillaan paikoilla busseissa riippumatta ihonväristä, ja yhdenvertaista on vain se, kun ihmiset voivat mennä naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa tämän sukupuolesta riippumatta.”
”Siinä on kyse nimenomaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, siitä, että me kaikki olemme samassa asemassa suhteessa lakiin.”
”Vihreille ja itselleni yhteiskunta on paras silloin, kun se kohtelee kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti ja mahdollistaa jokaisen nuoren täysimääräisen kyvyn ja mahdollisuuden olla omanlaisensa, olla unelmineen, toiveineen, ajatuksineen ja seksuaalisine suuntautumisineen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen.”
”Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus ovat niitä arvoja, joita perustuslakiimmekin on vahvasti kirjoitettu, ja sen mukaan itse tulen toimimaan.”
”Lopuksi, herra puhemies, toteaisin, että kysymys on ihmisoikeudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.”
”Ne on täällä moneen kertaan kerrottu, mutta meidän perustuslakimme 6 § lähtee siitä, että valtiovallan, lain, viranomaisten edessä me kaikki olemme yhdenvertaisia.”
”Loukkaus yksien yhdenvertaisuutta kohtaan on loukkaus meitä kaikkia vastaan.”
"Tämä on ennen muuta tasa-arvokysymys, ihmisoikeuskysymys ja yhdenvertaisuuskysymys.”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?...

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Aivan. Sokeus "tasa-arvo" -sanan kontekstin oikeissa arviointitavoissa vaivaa selkeästi ja näkyy laajasti noissa kommenteissa.

http://artojaaskelainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Jos halutaan tarkastella perhelainsäädäntöön liittyvien erilaisten parivaihtoehtojen (mies&nainen, mies&mies ja nainen&nainen) keskinäistä yhdenvertaisuutta lain/lakien edessä, niin silloin pitää verrata keskenään vain sellaisia pareja, joissa osapuolina olevien ihmisten välinen suhde on jo virallistettu joko avioliittolain tai lain rekisteröidystä parisuhteesta tarkoittamalla tavalla.

Kansalaisaloitteessa M 10/2013 vp (KAA 3/2013) ja lakivaliokunnan mietintöön 14/2014 vp liitetyssä vastalauseessa esitetään periaate, jonka mukaan samaa sukupuolta olevan parin pitäisi saada solmia avioliitto ja että kaikkien parien pitäisi olla keskenään yhdenvertaisia lain edessä (samaa sukupuolta olevien parien pitäisi olla juridisesti samassa asemassa eri sukupuolta olevien parien kanssa).

Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen kirjoitti 26.2.2016: ”Sukupuolia on seitsemän miljardia” http://vaestoliitonblogi.com/2016/02/26/sukupuolia....
Jos tuo pitäisi paikkansa, niin käytännössä ei voisi edes olla samaa sukupuolta olevia pareja!
Mihin tosiasiaan perustuen ihmisen sukupuolia olisi enemmän kuin kaksi?
Lue Aito avioliitto ry:n kirjelmä Opetushallitukselle http://aitoavioliitto.fi/tiedotteita/aito-avioliit...

Kansalaisaloitteessa M 10/2013 vp (KAA 3/2013) ja lakivaliokunnan mietintöön 14/2014 vp liitetyssä vastalauseessa annetaan ymmärtää, että kaikki parit eivät ole nyt lain edessä yhdenvertaisia koskien oikeutta solmia avioliitto. Asian esittäminen kirjoittamalla pareista, parien oikeuksista ja parien yhdenvertaisuudesta tässä yhteydessä on outo lähestymistapa. Tuossa lähestymistavassa on outoa se, että kahden ihmisen muodostaman kokonaisuuden (pari) pitäisi tuon mukaan saada solmia avioliitto, vaikka todellisuudessa jokaisen avioliiton solmii kaksi yksittäistä ihmistä (kumpikin yksilöinä) keskenään (kihlakumppaneina).

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Joo, tuo "7 miljardia sukupuolta" on aika vitsikäs väärinymmärrys kun tarkoitetaan oikeasti sukupuoli-identiteettiä ja matemaattisestikin tuo on väärin. Kyllä ihmiset ovat yleensä/enimmäkseen tyytyväisi siihen jompaankumpaan sukupuoleen jonka ovat syntymässä saaneet ja tietävät oman sukupuolensa joko mieheksi tai naiseksi.
Ei vähemmistöongelmaa voi yleistää koko maailman väestöksi.

Tasa-arvoa voi käyttää aivan uskomattomalla tavalla väärin ellei sitä arvioida reunaehtojen kanssa, kontekstin huomioiden.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Koska avioliiton solmii kaksi yksittäistä ihmistä (kumpikin yksilönä, kihlakumppanina) keskenään, eikä kahden ihmisen muodostama kokonaisuus (pari), niin tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista avioliittolain edessä avioliiton solmimista koskien pitää tarkastella yksittäisten ihmisten kannalta, ei erilaisten parien (mies&nainen, mies&mies ja nainen&nainen) kannalta.

Voimassa olevassa avioliittolaissa todetaan: ”Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.”, mutta muutoslaissa 156/2015 todetaan: ”Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.”

Kihlauksesta sopivat kaksi ihmistä keskenään yksilöinä.
Kihlautuneet ovat kihlakumppaneita.
Voimassa olevassa avioliittolaissa todetaan: ”Vihkimisessä kihlakumppanien tulee samanaikaisesti olla läsnä. Kun kumpikin kihlakumppani on vastannut myöntävästi vihkijän hänelle tekemään kysymykseen, tahtooko hän mennä kihlakumppaninsa kanssa avioliittoon, vihkijä toteaa heidät aviopuolisoiksi.”
Kihlakumppaneista tulee aviopuolisoita (puolisoita) vasta sitten, kun heidät on vihitty.

Kansalaisaloitteessa M 10/2013 vp (KAA 3/2013) on muun muassa seuraavat virkkeet, joissa kirjoitetaan parista/pareista:
-Kansalaisaloitteen tarkoituksena on muuttaa avioliittolaki tasa-arvoiseksi siten, että myös samaa sukupuolta olevat parit voivat solmia keskenään avioliiton.
-Mahdollistamalla avioliiton myös samaa sukupuolta oleville pareille lainsäätäjä antaisi selkeän viestin siitä, että samaa sukupuolta olevien parien halu sitoutua parisuhteeseen on yhtä arvokas kuin eri sukupuolta olevien parienkin.
-Yhteiskunta tunnustaisi samaa sukupuolta olevat parit yhtä arvokkaiksi kuin eri sukupuolta olevat parit ovat.

Lakivaliokunnan mietintöön 14/2014 vp liitetyssä vastalauseessa on muun muassa seuraavat virkkeet, joissa kirjoitetaan parista/pareista:
-Jos avioliiton tarkoitus on perustaa rakastamansa ihmisen kanssa perhe, nykyinen lainsäädäntö asettaa samaa sukupuolta olevat parit väistämättä huonompaan asemaan, sillä he eivät voi solmia avioliittoa.
-Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä samaa sukupuolta olevien parien oikeus avioliiton solmimiseen on kuitenkin katsottu kuuluvan valtioiden harkintamarginaaliin.
-Näin ollen katsomme, ettei suomalaisessa yhteiskunnassa voida enää esittää hyväksyttäviä perusteita sille, että samaa sukupuolta olevat parit eivät voi solmia avioliittoa, vaan nykyinen lainsäädäntömme on syrjivä.
-Ehdotetulla avioliittolain muutoksella asetettaisiin samaa sukupuolta olevat parit juridisesti samaan asemaan eri sukupuolta olevien parien kanssa.
-Nyt ehdotetulla lainmuutoksella ei ole tarkoitus puuttua kenenkään henkilökohtaiseen avioliittokäsitykseen. Jokainen pari saa itse päättää, mitä avioliitto juuri heille merkitsee.

Jos halutaan tarkastella perhelainsäädäntöön liittyvien erilaisten parivaihtoehtojen (mies&nainen, mies&mies ja nainen&nainen) keskinäistä yhdenvertaisuutta lain/lakien edessä, niin silloin pitää verrata keskenään vain sellaisia pareja, joissa osapuolina olevien ihmisten välinen suhde on jo virallistettu joko avioliittolain tai lain rekisteröidystä parisuhteesta tarkoittamalla tavalla.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Onpa ihmeellinen lausahdus muuten tuolla vastalauseessa:

JOS avioliiton tarkoitus on perustaa rakastamansa ihmisen kanssa perhe...

Tuohan on manipulointia. Keksitään ensin uusi tarkoitus ja rakennetaan argumentointi sen päälle.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Lainsäätäjän pitää pystyä näyttämään toteen mikä on avioliittolain tarkoitus (tavoite). Jos säädettäisiin sellainen avioliittolaki, jonka mukaan avioliiton saisi solmia keskenään vain kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä, niin miksi ja mihin tarkoitukseen sellainen avioliittolaki olisi tarpeen säätää?

Yhteiskunnan on viisasta tukea avioliittolain ja muun perhelainsäädännön avulla sellaisia kahden ihmisen muodostamia liittoja, joissa olevien ihmisten seksuaalisuuteen perustuvasta kahdenvälisestä suhteesta voi lähtökohtaisesti syntyä uusia ihmisiä yhteiskunnan parhaaksi ja säilymiseksi.

Vain mies ja nainen keskenään voivat lisääntyä (saada yhdessä lapsen).

Mihin perustuen yhteiskunnan pitäisi tukea avioliittolain ja muun perhelainsäädännön avulla kaikkia kahden ihmisen muodostamia erilaisia liittoja (M+N, M+M ja N+N) samalla tavalla säätämällä niille kaikille samat oikeudet ja velvoitteet lainsäädännössä?
Yhteiskunnan ja lasten edun kannalta miehen ja naisen muodostama liitto ja parisuhde on luonteeltaan erilainen kuin samaa sukupuolta olevien kahden ihmisen muodostama liitto ja parisuhde.

Voiko kahden miehen muodostama tai kahden naisen muodostama perhe olla yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa?
Jos voi, niin mihin perustuen?
Mitä hyötyä tuollaisesta perheestä on yhteiskunnalle?

Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön keskinäinen avioliitto ei voi lähtökohtaisesti täyttää avioliiton tarkoituksen periaatetta ”yhteiskunnan säilymiseksi”.
Noin siksi, että vain mies ja nainen keskenään voivat lisääntyä (saada yhdessä lapsen).
Ihmisten lisääntymisen kannalta katsottuna samaa sukupuolta olevan kahden henkilön keskinäisen parisuhteen (perheen) suorituskyky on lähtökohtaisesti nolla.

Yhteiskunnan ja lasten edun kannalta miehen ja naisen muodostama perhe (parisuhde) on luonteeltaan olennaisesti erilainen kuin on samaa sukupuolta olevien kahden ihmisen muodostama parisuhde.
Mihin tarkoitukseen sellainen avioliittolaki on yhteiskunnan kannalta tarpeen, jonka mukaan avioliiton saa solmia keskenään kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä?

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Avioliiton tarkoitus on avioliittoasetuksen (820/1987) mukaan ”Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin.”

Jos muutoslaki 156/2015 tulee voimaan, niin silloin avioliittolaki olisi ristiriidassa avioliittoasetuksessa (820/1987) määritetyn avioliiton tarkoituksen sanoman ”…perheen perustaminen… yhteiskunnan säilymiseksi” kanssa, koska tuo tarkoitus ei voi toteutua sellaisessa avioliitossa, jossa aviopuolisot ovat samaa sukupuolta.

Muutoslakia 156/2015 säädettäessä kansanedustajille ei näytetty toteen mikä on avioliittoasetuksessa määritetty avioliiton tarkoitus. Tarkoitusta ei kerrottu eduskunnalle, eikä sitä ole kerrottu lakivaliokunnan mietinnössä 14/2014 vp, eikä siihen liitetyssä vastalauseessa.
Lakivaliokunnan mietintöön 14/2014 vp liitetyssä vastalauseessa esitetään otaksuma: ”Jos avioliiton tarkoitus on perustaa rakastamansa ihmisen kanssa perhe,…”. Vastalauseessa ei siis kerrottu mikä on vastalauseen jättäneiden kansanedustajien mielestä avioliiton tarkoitus.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Juuri tuo itse keksitty avioliiton tarkoitus jonka päälle argumentointi rakennettiin on silkkaa manipulointia. Taitavasti rakennettu argumentointiharha.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Kun avioliittolakia sovelletaan vain miehen ja naisen väliseen avioliittoon, niin avioliitossa on aina mukana mies sekä nainen, jotka yhdessä muodostavat luonnollisen perusteen rajoittaa laissa avioliiton keskenään solmivien ihmisten lukumäärä kahteen.

Jos muutoslaki 156/2015 tulee voimaan, niin avioliittolakia sovelletaan kahden henkilön väliseen avioliittoon henkilöiden sukupuolesta riippumatta, jolloin ei ole enää olemassa luonnollista perustetta rajoittaa laissa avioliiton keskenään solmivien ihmisten lukumäärä kahteen.

Millä hyväksyttävällä perusteella oikeus solmia keskinäinen avioliitto evätään kolmelta tai useammalta ihmiseltä, jotka vakuuttavat rakastavansa toisiaan ja tahtovansa perustaa perheen?

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Havaitsit hyvin millainen kalteva pinta tuohon sisältyy ja miten vaatimuksia voi venyttää liki mielivaltaisesti tasa-arvolla ellei harkintaa tehdä menetelmällisesti oikein.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Jos muutoslaki 156/2015 tulee voimaan, niin avioliittolaista tulee syrjivä, koska avioliittolain säännöksestä ”sisarukset ja puolisisarukset eivät saa mennä keskenään avioliittoon” (avioliiton este) johtuen avioliittoon keskenään haluavista velipuolista kumpikaan ei olisi avioliittolain edessä ihmisenä yhdenvertainen kolmannen miehen kanssa, koska tuo kolmas mies saisi solmia avioliiton kumman tahansa velipuolen kanssa, mutta velipuolet eivät saisi solmia keskenään avioliittoa.

Tuosta epäkohdasta ei ole mainittu mitään lakivaliokunnan mietinnössä 14/2014 vp, eikä siihen liitetyssä vastalauseessa. Muutoslakia 156/2015 säädettäessä tuossa tarkoitetun avioliiton esteen hyväksyttävyydestä ei käyty edes keskustelua eduskunnassa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Avioliittolaki siis syrjii mielestäsi ihmisiä jotka haluavat mennä naimisiin lähisukulaisensa kanssa. Millä tavalla olisi vähemmän syrjivää palauttaa vanha laki?

Tuo rajoitus lienee ensisijaisesti perhekäsitykseemme pohjautuva, vaikka haluat vain nähdä geneettisen ulottuvuuden. Yhteiskuntamme ei näeSamat avioliiton esteet ovat kuitenkin voimassa myös adoptiotapauksissa, joten jo vanhassa laissa taustalla on selvästi muuta kuin pelkkä geneetiikka.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Max Stenbäck kirjoitti 13.4.2016 16:26: "Avioliittolaki siis syrjii mielestäsi ihmisiä jotka haluavat mennä naimisiin lähisukulaisensa kanssa. Millä tavalla olisi vähemmän syrjivää palauttaa vanha laki?"

Voimassa olevan avioliittolain mukaan avioliittoon saavat mennä keskenään vain mies ja nainen. On yleistä, että avioliiton keskenään solmivalle miehelle ja naiselle syntyy yhteinen lapsi. Jos sisko ja veli saisivat mennä keskenään naimisiin ja jos he saisivat yhteisen lapsen, niin silloin ko. avioliittoperheeseen syntyneellä lapsella voisi olla normaalia todennäköisemmin jokin synnynnäinen sairaus johtuen lapsen vanhempien lähisukulaisuudesta. Oletan tuon olevan syy lähisukulaisten avioitumista koskevalle avioliiton esteelle.

Jos velipuolet saisivat mennä keskenään naimisiin, niin ei heille voisi syntyä yhteistä lasta. Rikoslain mukaan puolisisarusten sukupuoliyhteys ei ole rangaistava teko. Mikä on siis hyväksyttävä syy avioliiton esteelle, jonka takia he eivät saa mennä keskenään naimisiin, vaikka he saisivat mennä naimisiin kolmannen miehen kanssa? Jos hyväksyttävää syytä ei ole, niin laki on syrjivä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Hyvä, että pidät tuota epäkohtaa esillä. Ehkä siihen saadaan aikanaan korjaus.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Jos henkilö ilmoittaa olevansa ”rekisteröidyssä parisuhteessa”, niin se ei kerro yksiselitteisesti mikä on ilmoittajan seksuaalinen suuntautuneisuus, koska rekisteröidyssä parisuhteessa olevan osapuolen seksuaalinen suuntautuneisuus saa olla mikä tahansa (laissa rekisteröidystä parisuhteesta ei säädetä mitään seksuaalisesta suuntautuneisuudesta).

Lakivaliokunnan mietintöön 14/2014 vp liitetyssä vastalauseessa todetaan: ”Nykyinen erottelu avioliitto- ja rekisteröity parisuhdeinstituutioon tuo henkilön seksuaalisen suuntautumisen julkiseksi ja voi altistaa parin ja perheenjäsenet syrjinnälle ja epäasialliselle kohtelulle.”

Myös aviopuolison seksuaalinen suuntautuneisuus saa olla mikä tahansa (avioliittolaissa ei säädetä mitään seksuaalisesta suuntautuneisuudesta).

Käyttäjän tuomaspetri kuva
Tuomas Leppiaho

Olipa omituinen analogia: sokean henkilön autoilu ja avioliitto esitetään harvemmin samassa kontekstissa.
Silti, kyllä, rajoitettaessa sokean (tai muuten näkökyvyltään heikentyneen) ihmisen oikeutta kuljettaa ajoneuvoa ei loukata henkilön vapautta, vaan kyseessä on muiden kanssamatkustajien ja sivullisten suojelu. Mutta mikäli tahtoisimme rinnastaa samaa sukupuolta olevien parien avioliito-oikeuden kieltämisen tähän sivullisten (ja ilmeisesti myös yhteiskunnan) suojelemiseen, meidän tulisi pystyä osoittamaan, että samaa sukupuolta olevien parien oikeus avioitua vahingoittaisi sivullisia ja yhteiskuntaa. Tällaisia negatiivisia vaikutuksia ei yksinkertaisesti ole todettu sellaisessa mittakaavassa, että tämä rajoittaminen olisi perusteltua.

Mikäli käsittelemme sanaa "perhe", sen merkitys on varsin monimuotoinen. Perhe voi tarkoittaa pelkästään puolisoita, tai perheeseen voi sisältyä heidän lapsensa (tai toisen puolison lapset). Mikäli otamme huomioon "perheen" merkityksen siten, että avioliiton perusteena on perheen perustaminen ja sen parhaaksi toimiminen, niin tällöinhän olisi varsin epäeettistä rajoittaa oikeutta solmia avioliitto kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välillä, koska perhe voi "suppeimmillaan" (perheenjäsenten lukumäärän perusteella arvoituna) olla kahden henkilön yhteenliittymä. Jokaisella henkilöllä on oikeus perustaa perhe, ja koska Suomen laki määrittää avioliiton selvästi perheen kannalta ideaaliksi tilanteeksi, olisi avioliitto-oikeuden seklusointi tällöin samaa sukupuolta olevien parien muodostamien perheiden tilanteen heikentämistä.

Miksi avioliitosta sitten säädellään lailla? Jos tarkastelun kohteeksi otetaan vaikkapa Suomen lainsäädäntö historian kuluessa, sanoisin, että pääsyy säädellä avioliittoa ja avioliiton osapuolia oli sekä materialistinen (omaisuusoikeudellinen) että myös tarve luoda pakottava normisto säätelemään avioparin keskinäistä suhdetta.

Miksi rekisteröity parisuhde ja avioliitto eivät voisi olla sama asia, sillä ovathan ne molemmat kuitenkin kahden henkilön muodostamia vapaaehtoisia liittoja, edes siinä tapauksessa että "avaisimme" parisuhteen rekisteröimisen myös heteropareille? Siksi, koska samaa sukupuolta olevilla henkilöillä ei silti olisi oikeutta avioitua. Tämä johtaisi avio-oikeuden seklusointiin kokonaiselta ihmisryhmältä ilman mitään varsinaista pakottavaa syytä. Tässä todettaisiin hyvin suorasanaisesti "tämä ei ole teille, mutta emme voi perustella sitä, miksi". Tämä viestii samaa sukupuolta oleville pareille sekä homo- (siis arkikielessä "homoille ja lesboille") ja biseksuaaleille, että "teissä on jotain, jota aviopareissa ei voi olla". Toisin sanoen heidät asetettaisiin eriävän asemaan heteroseksuaalien kanssa johtuen heistä itsestään. Toisin sanoen: vaikka (ilmiössä tai instituutiossa A) valtaa pitävällä kansanryhmällä olisi oikeus instituutioon A, mutta myös instituutioon B, ei tilanne muuttuisi tasa-arvoisemmaksi marginaaliin jäävälle kansanryhmälle, jos heidän ainoa oikeutensa koskettaa instituutiota A.

On totta, että parisuhteita rekisteröidään suhteellisen vähän: mikäli tarkastellaan vuosien 2002-2014 suurimpia avioliittojen ja parisuhteiden rekisteröimisten lukuja, saadaan selville, että parisuhteiden rekisteröintimäärä on maksimissaan 2 % vertailujakson vastaavasta aviolittojen solmimisen maksimista. Vastaavasti kokonaisuutena arvioitaessa em. aikavälillä parisuhteita rekisteröitiin noin 1 % avioliittojen kokonaismäärästä. On silti hieman hassua puhua tällä tavalla numeroista ja luvuista, sillä tiedämme, että seksuaalivähemmistöt ovat Suomessa valtaväestöön (heteroseksuaaleihin) verrattuna nimensä mukaisesti vähemmistö. Silti emme voi sivuuttaa tasa-arvokysymyksiä sen vuoksi, että kyseessä on vähemmistöryhmä. Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutukset eivät kuitenkaan kosketa valtaväestöä (ts. heteroseksuaaleja ja sitä valtaosaa heteroseksuaaleista joilla on aikomus solmia avioliitto vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa), vaan niiden tarkoitus on turvata ja edistää seksuaalivähemmistöjen yhtenäistä ja tasa-arvoista asemaa Suomessa lain edessä, sekä heidän oikeuttaan tulla lain edessä kohdelluksi samalla tavalla kuin valtaväestön edustajat.

Mikäli samaa sukupuolta olevilla vanhemmilla olisi lapsen yhteiskunnallisen kehityksen ja hänen henkisen kehityksensä kannalta negatiivisia vaikutuksia, olisi asiasta tutkimuksia jotka todistaisivat sen. Marksin ja Regneruksen tutkimukset yrittivät tätä, mutta epäonnistuivat. Tutkimusten kompetenssi kaatui liian pieneen aineistoon, ideologisiin tendensseihin ja virheelliseen aineistonkeruuseen sekä virheelliseen aineistoon.
Samaa sukupuolta olevien vanhempien rooli vanhempina ei muutu, vaikka he eivät olisikaan keskenään eri sukupuolia. Heidän tehtävänään on tukea lapsen henkistä kehitystä ja kasvua, sekä tukea häntä hänen esittämissään kysymyksissä. Mikäli lapsi toteaa, että on sairasta, että hänellä on kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa, voidaan myös esittää jatkokysymys: mistä tällainen huomio johtuisi? Tulisiko se ”biologisesta todellisuudesta”, vai oppisiko lapsi tämän ulkopuolisten vaikuttimien kautta (kuten tämänkaltaisista blogikirjoituksista)? Mikäli lapsi kuitenkin esittäisi tällaisen huomion, hänen sama sukupuolta olevat vanhempansa voivat kertoa lapselle, että hänet on adoptoitu perheeseen, eikä tilanne täten ole luonnoton. Kirjoituksessasi yrität asettaa kuvitteelliselle samaa sukupuolta olevan parin lapselle sanoja suuhun: hänen tulisi pitää omaa olemassaoloaan luonnottomana, mutta et perustele sitä, miksi hän pitäisi tätä luonnottomana. Ovatko adoptioperheet luonnottomia (ts. moraalisesti paheksuttavia)?

Pienenä loppumietiskelynä: tuo “iskulause" voidaan varmaankin kääntää myös toisin päin; "emme pidä samaa sukupuolta olevia vanhempia vanhempina". En tiedä, kuinka hyveelliseltä se sitten kuulostaisi.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Tuomas Leppiaho,
tässä vastauksia. Pyytäisin sinua myös lukemaan tekstini vielä uudestaan.

"...meidän tulisi pystyä osoittamaan, että samaa sukupuolta olevien parien oikeus avioitua vahingoittaisi sivullisia ja yhteiskuntaa. "

Ei suinkaan. He voivat jo nyt muodostaa liiton eli avioitua. Se että sitä kutsutaan rekisteröidyksi parisuhteeksi ei ole eriarvoista. Ihan samalla tavalla kuin naisen ja miehen liittoa kutsutaan avioliitoksi ja myöskään he eivät ole eriarvoisia sen vuoksi että sitä kutsutaan avioliitoksi.
Silti on jo osoitettu että sukupuolineutraali avioliittolakipaketti vahingoittaa yhteiskuntaa.

"...olisi varsin epäeettistä rajoittaa oikeutta solmia avioliitto kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välillä"

Ei kukaan rajoita heidän oikeuttaa muodostaa liitto.

"Suomen laki määrittää avioliiton selvästi perheen kannalta ideaaliksi tilanteeksi..."

Kyllä. Eli naisen ja miehen liiton.

"pääsyy säädellä avioliittoa ja avioliiton osapuolia oli sekä materialistinen (omaisuusoikeudellinen) että myös tarve luoda pakottava normisto säätelemään avioparin keskinäistä suhdetta. "

Sopimuksia omaisuudesta voi tehdä ilman avioliittoakin.
Pakottavan normiston osuus löytyy tekstistäni tarkemmin.

"Miksi rekisteröity parisuhde ja avioliitto eivät voisi olla sama asia..."

Tuohon on vastattu tekstissäni.

"... johtaisi avio-oikeuden seklusointiin ..."

Ei suinkaan. Oikeus liittoutua on olemassa. Liittoutumisen lopputulos on eri nimellä mikä ei ole eriarvoista.

"...tämä ei ole teille, mutta emme voi perustella sitä, miksi..."

Luitko tekstini kokonaan ? Voimme perustella erittäin hyvin.

"...valtaa pitävällä kansanryhmällä olisi oikeus instituutioon A, mutta myös instituutioon B, ei tilanne muuttuisi tasa-arvoisemmaksi marginaaliin jäävälle kansanryhmälle, jos heidän ainoa oikeutensa koskettaa instituutiota A. "

Kaikilla ON yhtäläinen oikeus instituutioon A ja instituutioon B mutta se pienryhmä ei halua sopeutua instituution A reunaehtoon joka on ominaista instituutiolle A ja samalla oikeutettu reunaehto instituution A ominaisuutena.

"...Silti emme voi sivuuttaa tasa-arvokysymyksiä..."

Emme ole sivuuttaneet tasa-arvokysymyksiä.

"Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutukset eivät kuitenkaan kosketa valtaväestöä..."

Perätön väite.

"...tarkoitus on turvata ja edistää seksuaalivähemmistöjen yhtenäistä ja tasa-arvoista asemaa Suomessa lain edessä..."

Siihen ei tarvita miltään osin avioliittoa.

"...tulla lain edessä kohdelluksi samalla tavalla kuin valtaväestön edustajat"

Heitä kohdellaan lain edessä samalla tavalla kuin valtaväestöä.

"Tutkimusten kompetenssi..."

Ei tarvita tutkimuksia omalla järjellä ymmärtää ongelmat eikä tarvita tutkimuksia siihen että kuuntelee mitä lapset ovat itse tilanteesta kertoneet. Lisäksi, minulla on henkilökohtaista dataa jota minun ei täällä tarvitse avata tarkemmin.
Tutkimusten kyseenalaistaminen on tehty huterin perustein.

"...vanhempien rooli vanhempina ei muutu..."

Kyllä isä ja äiti ovat eri asia.

"Mikäli lapsi toteaa, että on sairasta, että hänellä on kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa, voidaan myös esittää jatkokysymys: mistä tällainen huomio johtuisi? "

Siitä että lapsi itse ymmärtää poikkeavan tilanteen, näkee mikä on tilanne itsellä ja mikä on tilanne yleensä. Ei kukaan sitä syötä lapsen päähän kuten yrität väittää.

"... vai oppisiko lapsi tämän ulkopuolisten vaikuttimien kautta (kuten tämänkaltaisista blogikirjoituksista)?"

Varmuudella ne lapset tajuavat sen tilanteen aivan itse jo paljon ennen kuin tulevat lukemaan mitään blogikirjoituksia.

"... hänen tulisi pitää omaa olemassaoloaan luonnottomana, mutta et perustele sitä, miksi hän pitäisi tätä luonnottomana..."

Sinä sanoit niin, en minä. Lapsi ei pidä olemassaoloaan luonnottomana. Asia on kerrottu oikein tekstissäni.

"Ovatko adoptioperheet luonnottomia (ts. moraalisesti paheksuttavia)?"

Tuota en sanonut vaan että samaa sukupuolta olevien tarjoama kasvuympäristö ja asiaan liittyvä tapa hankkia lapset aiheuttaa ongelmia lasten identiteetille ja yhteiskunnalle.

"..."emme pidä samaa sukupuolta olevia vanhempia vanhempina"

Tuo on sinun sanomaa, ei minun. Tottakai vanhemmat ovat vanhempia mutta et voi kiistää että M+M tai N+N ei ole sama asia kuin M+N.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Koska perustuslakiin eikä kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin ei ole kirjattu määräystä, säännöstä eikä periaatetta, jonka mukaan ihmisellä pitää olla oikeus solmia avioliitto samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa, niin tuo oikeus ei ole perustuslaissa eikä kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa turvattu yksilön (perustavanlaatuinen) oikeus.

Koska oikeus solmia avioliitto samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa ei ole kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa eikä perustuslaissa turvattu yksilön (perustavanlaatuinen) oikeus, niin tuo oikeus ei ole ihmisoikeuskysymys, eikä perusoikeuskysymys, joten myöskään sukupuolineutraali avioliittolaki (”tasa-arvoinen avioliittolaki”) ei sitä ole.

Lakivaliokunnan mietintöön 14/2014 vp liitetyssä vastalauseessa todetaan virheellisesti ”Tasa-arvoinen avioliittolaki on perusoikeuskysymys.” ja kirjallisessa kysymyksessä KK 71/2015 vp eduskunnalle todetaan virheellisesti ”Tasa-arvoinen avioliitto on ihmisoikeuskysymys.”
Muun muassa Paavo Arhinmäki, Ville Niinistö ja Antti Rinne ovat harhaanjohtavasti ja virheellisesti antaneet eduskunnassa ja julkisuudessa ymmärtää sukupuolineutraalin avioliittolain (”tasa-arvoisen avioliittolain”) olevan ihmisoikeuskysymyksen.

Ihmisoikeudet ovat alueellisessa tai yleismaailmallisessa kansainvälisoikeudellisessa sopimuksessa turvattuja perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka sopijavaltiot ovat sitoutuneet turvaamaan oikeudenkäyttöpiirissään oleville ihmisille. Termi perusoikeus viittaa perustavanlaatuisiin oikeuksiin, jotka on turvattu valtion perustuslaissa kaikille ihmisille tai kaikille kyseisen valtion kansalaisille.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Joo, ei avioliitto samaa sukupuolta olevan kanssa mikään ihmisoikeus ole millään kriteerillä.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Voimassa olevan avioliittolain säännökset eivät ole ristiriidassa perustuslain, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (esimerkiksi artikla 16) eikä Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklan 12 kanssa.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuksen artiklassa 16 (1) todetaan: ”Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen.”
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 12 artiklassa todetaan: ”Oikeus avioliittoon: Avioliittoiässä olevilla miehillä ja naisilla on oikeus mennä avioliittoon ja perustaa perhe tämän oikeuden käyttöä säätelevien kansallisten lakien mukaisesti.”

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 16. artiklassa todetaan:
”1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen.
2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.
3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.”

Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklassa 12 ”Oikeus avioliittoon” todetaan: ”Avioliittoiässä olevilla miehillä ja naisilla on oikeus mennä avioliittoon ja perustaa perhe tämän oikeuden käyttöä säätelevien kansallisten lakien mukaisesti.”

Ihmisten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen on turvattu voimassa olevalla avioliittolailla koskien ihmisten oikeutta solmia avioliitto.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Lainsäätäjän pitää pystyä näyttämään toteen mihin syyhyn ja tarkoitukseen perustuu kukin avioliittolain 2 luvun 7 §:ssä säädetty avioliiton este koskien voimassa olevaa avioliittolakia sekä lakia muutettuna muutoslailla 156/2015.

Jos kaksi miestä saisi mennä keskenään avioliittoon, niin mikä olisi silloin hyväksyttävä syy avioliiton esteelle, joka estää miehen menemästä avioliittoon isänsä, isänsä isän, äitinsä isän, poikansa, lapsensa pojan, veljensä, miespuolisen puolisisaruksensa (velipuoli), veljensä pojan tai sisarensa pojan kanssa? Vaikka mies solmisi noista jonkun kanssa avioliiton, niin he eivät voisi saada yhdessä lasta.

Esimerkkejä avioliittolaissa säädetyistä avioliiton esteistä - avioliittoon ei saa mennä:
1) isänsä kanssa
2) äitinsä kanssa
3) isänsä tai äitinsä vanhempien kanssa
4) lapsensa kanssa
5) lapsenlapsensa kanssa
6) sisarukset keskenään
7) puolisisarukset keskenään
8) ne, joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen
Nuo voidaan tulkita olevan lähisukulaisten keskinäisen avioliiton kieltäviä avioliiton esteitä.
Jos kaksi naista saisi mennä keskenään avioliittoon 1.3.2017 alkaen, niin mikä olisi silloin hyväksyttävä syy avioliiton esteelle, joka estää naisen menemästä avioliittoon äitinsä, isänsä äidin, äitinsä äidin, tyttärensä, lapsensa tyttären, sisarensa, naispuolisen puolisisaruksensa (sisarpuoli), veljensä tyttären tai sisarensa tyttären kanssa?
Vaikka nainen solmisi noista jonkun kanssa avioliiton, niin he eivät voisi saada yhdessä lasta.

Muutoslakia 156/2015 säädettäessä ei näytetty toteen mihin syyhyn ja tarkoitukseen perustuu kukin aviolittolain 2 luvun 7 §:ssä säädetty avioliiton este koskien avioliittolakia muutettuna muutoslailla 156/2015.

Avioliittolaissa säädettyjen avioliiton esteiden soveltuvuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta koskien muutoslailla 156/2015 muutettua avioliittolakia ei eduskunnassa käyty edes keskustelua muutoslakia säädettäessä, eikä asiasta ole mainittu mitään lakivaliokunnan mietinnössä 14/2014 vp, eikä siihen liitetyssä vastalauseessa. Lainvalmistelu oli siis puutteellinen.

Lainsäätäjän pitää pystyä näyttämään toteen mikä on hyväksyttävä syy avioliittolaissa säädetylle avioliiton esteelle, jonka mukaan kaksi velipuolta (puolisisaruksia) eivät saa mennä keskenään naimisiin, vaikka he saisivat mennä naimisiin kolmannen kanssa, jos muutoslaki 156/2015 tulee voimaan.
Ellei hyväksyttävää syytä ole, niin avioliittolaista tulee syrjivä, jos muutoslaki 156/2015 tulee voimaan.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Lainsäätäjän tulee noudattaa lakeja säätäessään YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista ja huolehtia siitä, että laeista tulee tuon sopimuksen periaatteiden mukaisia.

Kun säädetään lakia, jolla on suora tai epäsuora vaikutus lapsiin, niin lainvalmistelussa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Uuden säädöksen vaikutus lapsiin voi kohdistua joko jo syntyneisiin lapsiin tai vasta tulevaisuudessa syntyviin lapsiin, tai molempiin.

Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen vuonna 1991, jonka 3:1 artiklan mukaan kaikissa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuimen, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelinten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Kun säädettävän lain vaikutusten tiedetään kohdistuvan suoraan tai epäsuorasti lapsiin, niin lakia valmisteltaessa tulee tehdä asianmukainen lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi.
Lakivaliokunnan mietinnössä 14/2014 vp todetaan seuraavaa: ”Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että ennen näin merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista tulisi laatia lapsivaikutusten arviointi. Asia nousi esille valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Lapsivaikutusten arviointi perustuu lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikessa lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa. Myös oikeusministeriö suosittaa arvioinnin tekemistä ohjeissaan.”

Lakivaliokunnan mietintöön 14/2014 vp liitetyssä vastalauseessa ei mainita mitään lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (3:1 artikla) mukaan kaikissa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuimen, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelinten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet muodostavat lähtökohdan lapsen edun määrittelylle.
Oikeusministeriön ohjeessa ”Säädösehdotusten vaikutusten arviointi” (2007:6) todetaan seuraavaa: ”Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin perusta on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka 3:1 artiklan mukaan kaikissa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuimen, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelinten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsiin kohdistuvilla vaikutuksilla tarkoitetaan suoria ja epäsuoria vaikutuksia, joita päätöksellä on lapsiväestön tai sen osan jokapäiväiseen elämään. Vaikutusarvioinnissa tulee selvittää yleisesti, edistääkö hanke ja miten lapsen etua sekä tunnistaa ennakolta erityisesti lasten kannalta kielteiset vaikutukset, jotta ne voitaisiin välttää.”
Asiakirjassa ”Ensi- ja turvakotien liiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lasten yhteiset hallitusohjelmatavoitteet” 29.4.2014, todetaan seuraavaa: ”Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.” ”Päätöksenteossa tulee arvioida lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset. Vaikutusten arvioinnilla saadaan parempia ja vaikuttavampia päätöksiä. Lapsen edun turvaaminen päätöksenteossa edellyttää lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.”

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Juuri tuo on (yksi) menettelyvirhe lainsäädäntöprosessissa, dokumentoidusti lapsivaikutusten selvitys olisi pitänyt tehdä näin oleellisesti lasten asemaan vaikuttavassa asiassa, eipä tullut tehdyksi ja ongelmat jäivät (vielä) piiloon.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana.
Mitään ihmisen synnynnäistä oikeutta ei voi kukaan milloinkaan ottaa ihmiseltä pois. Vaikka synnynnäinen oikeus ei aina käytännössä toteudu, se ei poista oikeuden olemassaoloa (vrt. ihmisen oikeus omaan omaisuuteensa ei katoa, jos se varastetaan).

Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella oleva synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana ei milloinkaan voi toteutua perheessä, jossa lapsi on joko kahden miehen tai kahden naisen hoidettavana (ilman isää tai äitiä).

YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista kirjattu lapsella oleva oikeus (artikla 7:1) tuntea vanhempansa ja olla syntymästään lähtien heidän hoidettavanaan, mikäli mahdollista, on tehty lainsäätäjän toimesta muutoslailla 156/2015 mahdottomaksi toteutua sellaisessa avioliittoperheessä, jossa aviopuolisot ovat samaa sukupuolta ja jossa nämä yhdessä hoitavat lasta ilman, että molemmat lapsen biologiset vanhemmat yhdessä osallistuvat lapsen hoitamiseen.

YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista, artikla 7 (1), todetaan seuraavaa: ”Lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen, ja hänellä on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.”
YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista vanhemmilla tarkoitetaan kiistattomasti lapsen biologisia vanhempia. Asia selviää sopimustekstiä ja Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirjan (Inka Hetemäki, 2011) tekstiä tutkimalla.

"Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja" (Inka Hetemäki 2011) https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeu...
ja/tai sen alkuperäisteokseen ”Implementation Handbook for the Convention on the Rights of the Child”
http://www.unicef.org/publications/index_43110.html

Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen vuonna 1991, jonka 3:1 artiklan mukaan kaikissa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuimen, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelinten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Jokainen laki tulee valmistella sellaiseksi, ettei lain oikeuttama (sallima) käytäntö ja menettely voi tehdä mahdottomaksi lapsella olevan synnynnäisen oikeuden toteutumista olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana.

Jos muutoslakia 156/2015 ei kumota, niin siinä tapauksessa lainsäätäjä osoittaa lainmuutoksella (156/2015) hyväksyvänsä sellaisen menettelyn, jossa lapsen biologinen isä tai äiti on lainsäätäjän näkökulmasta hyväksyttävää tarkoituksellisesti korvata avioliittoperheessä lapsen hoitajana lapselle vieraalla aikuisella (sosiaalisella vanhemmalla).

Jos muutoslakia 156/2015 ei kumota, niin lainsäätäjän pitää pystyä näyttämään toteen mihin tosiasialliseen syyhyn perustuen lapsen biologinen isä tai äiti on muutoslain voimaan tulosta lähtien lainsäätäjän näkökulmasta hyväksyttävää tarkoituksellisesti korvata avioliittoperheessä lapsen hoitajana lapselle vieraalla aikuisella (sosiaalisella vanhemmalla) ilman, että lainsäätäjä katsoo menettelyn olevan vastoin YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista määritetyn lapsen oikeutta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Perustelusi eivät pidä, koska asiat joihin vetoat säädellään eri laeissa. On kuitenkin totta että avioliittolaki sallii erikoistapauksessa lapselta riistettävän oikeuden biologiseen isäänsä. Ongelma on käsittääkseni kuitenkin identtinen sekä vanhassa että uudessa avioliittolaissa. Selkeästikin perheen ja avioparin intressi on siis asetettu lapsen oikeuden edelle. Onko tämä oikein, on oma keskustelunsa. Selvää on kuitenkin että eduskunta ei näe lapsen oikeutta kaiken muun ylittävänä.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Max Stenbäck,
Lainaus: "... säädellään eri laissa".

Eihän tuo kumoa mitään mitä Timo Lehtonen yllä perusteli.

Lainaus: "Selvää on kuitenkin että eduskunta ei näe lapsen oikeutta kaiken muun ylittävänä."

Niinpä. Tuo on Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten vastainen menettely juuri kuten Timo Lehtonen perustelee.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #33

En yritäkään kumota, vaan auttaa suuntaamaan tarmo sinne missä sillä voisi olla vaikutusta esilletuotuja haasteita ajatellen. Avioliittolain kautta se ei onnistu.

Timo Lehtosen ratkaisumalli (vanhan avioliittolain palauttaminen) ei ratkaise mainitsemaani epäkohtaa. Sama ongelma on vanhankin lain kanssa, koska itse ongelma syntyy isyyslain (2015/11) 4§, mutta on siis avioliitosta johtuva. (Ongelmallinen säädös ei siis ole itse avioliittolaissa kuten virheellisesti kirjoitin kommentissa #31)

Käyttäjän SuviTarkkanen kuva
Suvi Tarkkanen Vastaus kommenttiin #34

"En yritäkään kumota, vaan auttaa suuntaamaan tarmo sinne missä sillä voisi olla vaikutusta esilletuotuja haasteita ajatellen. Avioliittolain kautta se ei onnistu."

Muista sitten älähtää kun s u k u p u o l i n e u t r a a l i i n a v i o l i i t t o l a k i i n v e d o t e n nais- ja miesparit vaativat yhtäläisiä oikeuksia ja Kela-korvauksia liittyen ns. "lisääntymisterveyshoitoihin"! Samoin muista vängätä vastaan kun Seta tms vaatii päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia s u k u p u o l i n e u t r a a l i i n a v i o l i i t t o l a k i i n v e d o t e n opettamaan että on täysin normaalia että lapsella voi isän ja äidin sijaan olla kaksi äitiä tai kaksi isää.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #40

Ei ole mitään sukupuolineutraaliavioliittolakia, on vain avioliittolaki.

"Seta tms vaatii päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia >snip< opettamaan että on täysin normaalia että lapsella voi isän ja äidin sijaan olla kaksi äitiä tai kaksi isää"

Ja sinusta se ei ole normaalia? Kyse lienee siitä, että kerrotaan millaisia PERHEITÄ on olemassa. Kukaan ei tule lapsille väittämään että kaksi miestä tai kaksi naista voivat lisääntyä keskenään.

Jos haluat lapsille opetettavan että samaa sukupuolta olevien parit ovat jollain tavalla epänormaaleja, mene piiloon kaappiin ja pysy siellä yksinäsi. Lapsille ei pidä opettaa syrjintää.

Käyttäjän SuviTarkkanen kuva
Suvi Tarkkanen Vastaus kommenttiin #44

Pointtini olikin että kylläpä vain uudella avioliittolailla on yhteys esitettyihin huolenaiheisiin! :)

Käyttäjän SuviTarkkanen kuva
Suvi Tarkkanen Vastaus kommenttiin #44

"Lapsille ei pidä opettaa syrjintää."

Samaa sukupuolta olevien pariskuntien keinot hankkia lapsia ovat eettisesti arveluttavia, kuten blogistikin kirjoittaa.

Mielestäni näihin asioihin ei ainakaan vielä päiväkodeissa tai alakoulussa tarvitse ottaa kantaa laisinkaan. Eikä varsinkaan mikäli lapsiryhmässä ei ole ainuttakaan näiden vähemmistöryhmien lasta. (Jos taas on, tulisi kyseistä perhettä kuunnella ja sopia yksilöllisesti halutaanko/onko tarpeen tuoda asia ryhmässä esiin, ja millä tavalla.)

Asiaan mahdollisesti törmätessään, pienemmät lapset tietenkin olettavat että lapset tulevat sateenkaariperheisiin samoin kuin heteroperheisiinkin, eli jokainen lapsi ajattelee omalla tavallaan jos nyt ylipäätään ajattelevat yhtään mitään - eivät siis osaa tehdä eroa lapsen alkuunsaattamistavasta, ellei sitä suoraan heille kerrota.

Teini-ikäisille puolestaan voi (ja uuden avioliittolain myötä p i t ä i s i) jo kertoa että luovutetuista sukusoluista alkunsa saaneet lapset saattavat jossain vaiheessa kärsiä mm. identiteettiongelmista ja masennuksesta. Tällä ei ole mitään tekemistä sateenkaariperheiden syrjinnän kanssa. Tällä pyrittäisiin varmistamaan, että nuoret ymmärtäisivät huomioida molempien biologisten vanhempien tärkeyden tulevan lapsensa/lapsiensa kannalta kumppania valitessaan.

Käyttäjän mark01toivonen kuva
Markku Toivonen Vastaus kommenttiin #51

Mistä lähtien lapsen adoptoiminen on ollut eettisesti arveluttavaa? Mistä lähtien lapsen hankkiminen avusteisin lisääntymismenetelmin on ollut eettisesti arveluttavaa? Näillä tavoin perheisiin on hankittu lapsia jo kauan. Olisi jokseenkin uskomatonta sadismia tolkuttaa näille lapsille, että tapa, jolla he ovat maailmaan ja perheenjäseniksi tulleet on syy heidän mahdollisesti kokemaansa masennukseen. Juuri tuollaiselta sadismilta lapsia tulee suojella.

Kiitos kuitenkin tästä autenttisesta Aa-kannanotosta. Juuri näiden lasten ja nuorten mielenterveyden kannalta vahingollisten kannanottojen ja tavoitteiden ansiosta toimintanne poissulkeminen lapsi- ja nuorisotyöstä sekä opetusohjelmasta on perusteltua ja helppoa.

Käyttäjän SuviTarkkanen kuva
Suvi Tarkkanen Vastaus kommenttiin #52

Arveluttavia ovat tietenkin olleet siitä lähtien kun sitä on tapahtunut.
On eri asia, onko side biologiseen vanhempaan katkennut aikuisten tietoisten päätösten takia, vai onnettomien sattumusten kautta. Lapsen on helpompi hyväksyä asia, mikäli tilanne on jälkimmäinen. Lapset ovat persoonia jotka kokevat biologisen isän tai äidin puuttumisen eri tavoin. Osa kokee geneettisen siteen vanhempiinsa äärimmäisen tärkeänä, ja sen puute voi aiheuttaa monenlaisia negatiivisia oireita. Tätä ei pidä sivuuttaa.

Käyttäjän SuviTarkkanen kuva
Suvi Tarkkanen Vastaus kommenttiin #52

"Kiitos kuitenkin tästä autenttisesta Aa-kannanotosta. Juuri näiden lasten ja nuorten mielenterveyden kannalta vahingollisten kannanottojen ja tavoitteiden ansiosta toimintanne poissulkeminen lapsi- ja nuorisotyöstä sekä opetusohjelmasta on perusteltua ja helppoa."

Täytynee vielä korjata, että en ole Aa:n edustaja, enkä tarkalleen ottaen tiedä mikä heidän kantansa on tähän nimenomaiseen asiaan.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #51

"Samaa sukupuolta olevien pariskuntien keinot hankkia lapsia ovat eettisesti arveluttavia, kuten blogistikin kirjoittaa"

Avioliittolaissa noista keinoista ei mainita laisinkaan, ne ovat muissa laeissa kuten keinohedelmöitystä, adoptiota jne käsittelevissä laeissa. Avioliittolaki ei ole laki, jolla pitäisi suitsia muiden lakien puutteita vaan pelkästään käsitellä avioliittoa.

Kerrotko muuten jonkin esimerkin tällaisesta "eettisesti arveluttavasta" lastenhankintatavasta. Selitä samalla miksi olisi jotenkin oletettavaa, että avioliittoon menevät samaa sukupuolta olevat parit tekisivät sitä jotenkin yleisemmin kuin avoparit. Ja tietysti erityisesti, mitä niistä heteroparit eivät tekisi.

- - - - -
"Mielestäni näihin asioihin ei ainakaan vielä päiväkodeissa tai alakoulussa tarvitse ottaa kantaa laisinkaan. Eikä varsinkaan mikäli lapsiryhmässä ei ole ainuttakaan näiden vähemmistöryhmien lasta"

Nimenomaan silloin se on erityisen tärkeää. Jos ryhmässä ON tällaisia lapsia, koko porukka oppii ihan luonnostaan ettei siinä ole mitään kummallista. Miksi haluat, että kasvatetaan taas yksi homofoobikkojen sukupolvi?

- - - - -
"Teini-ikäisille puolestaan voi (ja uuden avioliittolain myötä p i t ä i s i) jo kertoa että luovutetuista sukusoluista alkunsa saaneet lapset saattavat jossain vaiheessa kärsiä mm. identiteettiongelmista ja masennuksesta. Tällä ei ole mitään tekemistä sateenkaariperheiden syrjinnän kanssa."

Ei totisesti ole mitään tekemistä sateenkaariperheiden syrjinnän kanssa, koska valtaosa hedelmöityshoidoista tehdään heteroille ja näin tulee olemaan jatkossakin.

I h a n v i n k k i n ä , t u o k i r j a i n t e n k i r j o i t t a m i n e n e r i k s e e n EI OLE t o i m i v a k e i n o k o r o s t a a t i e t t y j ä s a n o j a v a a n p ä i n v a s t o i n h a n k a lo i t t a a s e n l u k e m i s t a.

Käyttäjän SuviTarkkanen kuva
Suvi Tarkkanen Vastaus kommenttiin #56

Olen aidosti miettinyt asiaa esittämältäsi kannalta. Syvällisen pohdinnan jälkeen (jopa niin syvällisen että se meni uniin) tulin siihen lopputulokseen että isättömyyttä tai äidittömyyttä ei pidä normalisoida kulttuurissamme yhteiskunnan saamiseksi vakuuttumaan että äidittömyys tai isättömyys olisi täysin normaali/ideaali tila lapselle _lähtökohtaisesti_. Se ei sitä ole. Vaikka kuinka tutkiskelen oman moraalikäsitykseni perukoita, en voi millään päätyä toisenlaiseen lopputulokseen. Nykyinen yhteiskunta on ilmeisesti saanut ihmiset kyynistymään niin paljon että kaikki eivät tätä pysty näkemään.

Se että isättömyys ja äidittömyys normalisoidaan kulttuurissamme, ei poista näiden lasten kokemaa isän/äidin kaipuuta, eikä estä näitä lapsia kamppailemasta identiteettikysymystensä ym. isättömyydestä/äidittömyydestä johtuvien ongelmien kanssa. (Osalle asian tärkeys valkenee vasta omia biologisia lapsia saatuaan vastakkaisen sukupuolen kanssa ja koettuaan vuorovaikutuksen lasten ja biologisten vanhempien välillä.) Nyt tämä halutaan lakaista maton alle. Isättömyyden ja äidittömyyden normalisointi ei poista geneettisen siteen merkityksen tärkeyttä tästä maailmasta. Jokaisella ihmisellä on oltava lähtökohtaisesti _tasa-arvoinen_ mahdollisuus peilata omia persoonallisuutensa piirteitä ja kasvaa niiden persoonien yhteydessä jotka ovat kaikista lähimpänä omia. On oltava tasa-arvoisesti _lähtökohtainen_ oikeus kasvaa niiden ihmisten kanssa joista itse on fyysisesti ja psyykkisesti peräisin.

Sillä että isättömyys ja äidittömyys normalisoidaan kulttuurissamme, tavoitellaan tässä nyt myös sitä, että yhteiskuntamme kokisi hyväksyttävämpänä käyttää lapsen saantiin ulkopuolisten luovutettuja sukusoluja, mikä lisäisi näitä menettelyjä entisestään. Näin ei saa tapahtua. Huomaa että tämä tietenkin koskee yhtälailla heteropareja. Ei siis liity millään tavalla syrjintään tai homofobiaan.

Tämä asia sai minut menemään niin syvälle omaan ihmisyyteeni, että olen ymmärtänyt entistä konkreettisemmin että lapset eivät ole itsestäänselvyys. Jatkossa käytän aikani entistä paremmin osoittamaan rakkautta perheelleni, sekä myös teen voitavani että kaikilla syntyvillä lapsilla olisi _tasa-arvoisesti_ (!) _lähtökohtainen_ (!) mahdollisuus syntyä ja saada kasvaa biologisten vanhempiensa hoidossa.

Käyttäjän SuviTarkkanen kuva
Suvi Tarkkanen Vastaus kommenttiin #65

Olen kommentoinut asiaa myös täällä:

http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21...

Lakimuutoksen on arvioitu liittyvän lapsiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen monella tapaa, joista alla kertauksena esimerkkejä.

Taustaa:
On olennaista, että lakimuutoksen vastustajat tyypillisesti vastustavat hedelmöityshoitoja luovutetuilla sukusoluilla, sijaissynnytysjärjestelyjä, ja muita lisääntymismenetelmiä, jotka l ä h t ö k o h t a i s e s t i poistavat vähintään toisen biologisen (=geneettisen) vanhemman lapsen elämästä, ollen siis lasta kohtaan eettisesti väärin. (Tahallisten väärinymmärrysten välttämiseksi, tässä ei siis tarkoiteta adoptiota, yksinhuoltajuutta, yms. joissa EI l ä h t ö k o h t a i s e s t i / t i e t o i s e s t i / t a h a l l i s e s t i poisteta vähintään toista biologista vanhempaa lapsen elämästä. Tässä siis on tietenkin erotettava toisistaan 1) aikuisten tietoiset epäeettiset valinnat (jotka olisivat vältettävissä) ja 2) sattumukset/tragediat (joita olisi ollut vaikea välttää, ja joiden tahallisena tavoitteena EI ole ollut lapsen jääminen isättömäksi/äidittömäksi.) Tämänkaltaisten lisääntymismenetelmien vastustus kumpuaa suoraan siitä, kun ollaan asetuttu toisen ihmisen (lapsen) asemaan. Halutaan rakastaa lähimmäistä niin kuin itseä, ja tehdä toisille niin kuin itselle halutaan tehtävän – ELI: mieluummin haluaisimme itsellemme l ä h t ö k o h t a i s e s t i biologiset vanhemmat kuin ei-biologiset, ja haluamme myöskin tuntea biologiset sukulaisemme ja sukujuuremme. Ja lisäksi, mieluummin toivoisin itselleni lähtökohtaisesti isän ja äidin kuin kaksi äitiä tai kaksi isää.

Miksi yksinäisten sinkkujen ja luonnollisesti lisääntymiskyvyttömien pariskuntien ei tarvitsisi hyväksyä elämän luonteeseen kuuluvia pettymyksiä ja sattumuksia (kuten lapsettomuus), mutta heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevien lasten täytyy (hyväksyä biologisen äidin tai isän puuttuminen mikä on seurausta aikuisten t i e t o i s i s t a valinnoista)? Tässä on mielestäni iso ristiriita. Miksi lapsella ei tarvitse olla lähtökohtaista oikeutta molempiin biologisiin vanhempiin, mutta aikuisella olisi oltava aina lähtökohtainen oikeus omaan lapseen kaikissa tapauksissa, oli hän sitten homo tai hetero, sinkku tai parisuhteessa? Aikuisilla ei ole, eikä (minkään norminkaan mukaan) tarvitse olla lasta, mutta lapsella on a i n a biologiset vanhemmat, se ei ole pelkästään normaalia tässä ajassa vaan luonnon laki kautta aikojen. Siinä mielessä luonto määrittää kumpi näistä kahdesta on normatiivisempaa, ja kumman oikeuden kuuluisi ajaa toisen edelle. Nämä näkemykset kumpuavat luonnonoikeusajattelusta, johon mielestäni myös lainsäädännön tulisi perustua.

Tahallisten väärinymmärrysten välttämiseksi haluan painottaa, että tässä ei ole kyse siitä, kuka on hyvä kasvattaja ja kuka ei:
"Tehtiinpä kerran tutkimus, jossa varastettiin muutamalta ihmiseltä polkupyörä ja katsottiin, mitä siitä kullekin seuraa. Rikkaat ostivat uudet polkupyörät, joten heille ei varkaudesta koitunut mitään haittaa. Uudet pyörät olivat entisiä paremmat. Köyhät alkoivat pyöräilyn sijaan kävellä, koska heillä ei ollut varaa uuteen pyörään. Heidän kuntonsa parani entisestään, joten heille oli varkaudesta suorastaan hyötyä. Tutkimuksen lopputulos: polkupyörävarkaus hyödyttää sitä, keltä pyörä viedään. Oliko varkaus oikein? Sitä ei tutkittu.
Moni lapsi kasvaa onnelliseksi ja tasapainoiseksi SOS-lapsikylässä. Siitä ei voi päätellä, että on täysin se ja sama, kasvaako lapsi vanhempiensa kanssa vai lastenkodissa." -OM
Ei siis ole mitenkään erikoinen toive toivoa itselleen lähtökohtaisesti mieluummin biologisia kuin ei-biologisia vanhempia. Jenni Pääskysaaren juontama "Kadonneen jäljillä" -sarjakin on osoittanut tämän; geneettiset siteet ovat monille ihmisille hyvin merkityksellisiä. Se, että jotkut biologiset vanhemmat sattuvat olemaan kasvattajina kehnoja, ei poista lähtökohtaista oikeutta syntyä biologisten vanhempien perheeseen. Väitetään, että spn avioliittolaki tai voimassa oleva hedelmöityshoitolaki eivät tätä o i k e u t t a poista - "kaikilla lapsilla on edelleenkin, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan." - Ei toki poista, mutta estää toteutumasta, ja se tässä on olennaista. (Ja btw, "oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan" tarkoittaa geneettisiä vanhempia.)

Esimerkki lakimuutoksen vaikutuksista sateenkaariperheiden lapsiin:
On fakta että sateenkaariperheiden lasten joukossa on niitä, jotka ovat kärsineet isättömyydestä tai äidittömyydestä. Lapsi tiedostaa jossain vaiheessa, että häneltä on t i e t o i s e s t i / t a h a l l i s e s t i / l ä h t ö k o h t a i s e s t i evätty yhteys biologiseen isään tai äitiin, sekä myös sukujuuriinsa (monet tosin ymmärtävät tämän kunnolla vasta siinä vaiheessa kun he ovat saavuttaneet iän jossa itse ovat alkaneet perustaa perheitä). Spn avioliittolaki kaventaa lasten mahdollisuuksia avoimesti ilmaista isän/äidin kaipuutaan. Lapsi kokee tilanteensa epänormaaliksi, mutta, spn avioliittolain ollessa voimassa, lainsäädäntö on normalisoinut tällaisen tilanteen – sen kuuluisi olla ideaalinen. Missä on tällöin lapsen ahdistuksen syy? Jos se ei voi olla perhetilanteessa, sen on oltava lapsessa itsessään. Lapsi on vain vaiennettava ja sopeutettava vallitsevaan tilanteeseen, koska muutoin tulisi myöntää ettei biologisen vanhemman kumppani voi täysin korvata puuttuvaa biologista vanhempaa. Tulisi myöntää, että lasta kohtaan on tehty eettisesti väärin, ja painotettava että lapsen tuntemukset eivät ole hänen omaa syytään. Mielestäni tällä argumentilla voidaan vastustaa lakimuutosta (ja samalla myös lisääntymismenetelmiä luovutetuilla sukusoluilla) ilman, että muutoksen kannattajilla pitäisi olla tarvetta epäillä lakimuutoksen vastustajien motiiveja, tai tahallaan ymmärtää jotain väärin. Tällä ei ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa, eikä tällä ole mitään tekemistä homovihamielisyyden tai syrjinnän kanssa.

Esimerkki lakimuutoksen vaikutuksista heteroperheiden lapsiin:
Lakimuutoksen vastustajat ovat arvioineet että lakimuutoksella on vaikutusta myös heteroperheiden lapsiin. Tässä kohdassahan ymmärretään monesti tahallaan väärin väittämällä että "kukaan ei ole ottamassa lapsia pois biologisilta vanhemmiltaan". Se nyt on tietenkin selvää ettei yksittäisen lapsen asema muutu miksikään siinä silmänräpäyksessä kun lakimuutos tulee voimaan. Näinköhän nyt joku on ymmärtänyt lakimuutosta vastustavien väittävän? Lakimuutoksen vastustajat ovat esittäneet esimerkiksi seuraavia arvioita muutoksen vaikutuksista asenneilmapiirin kehittymiseen tulevaisuudessa: Lakimuutoksen myötä 1) normalisoidaan ja levitetään yleiseen tietoisuuteen se ettei lapsen ainoa l ä h t ö k o h t a i n e n i h a n n e enää ole syntyä biologisten vanhempien perheeseen ja kasvaa heidän hoidossaan (koska jatkossa mm. päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on opetettava näin), ja 2) poistetaan loputkin avioliittoinstituution alkuperäisestä tarkoituksesta väittämällä että avioliitto perustuu pelkästään kahden aikuisen väliselle rakkauden tunteelle toisiaan kohtaan. Näistä on arveltu seuraavan se, että tulevien vanhempien sitoutuminen perheeseensä a j a n m y ö t ä heikkenee entisestään, koska 1) aikuisten välisen rakkauden lopahtaessa erotaan yhä herkemmin (koska rakkauden tunnetta puolisoa kohtaan siis pidetään jatkossa avioliiton solmimisen ja säilymisen ainoana edellytyksenä) ja, 2) ajatellaan että on lapsen kannalta täysin se ja sama huolehtivatko hänestä biologiset vanhemmat vai joku muu (näin nyt ei enemmistö toivottavasti(!) tule ajattelemaan, mutta ei ole lainkaan poissuljettua etteikö tietyntyyppinen ihmisryhmä näin ajattelisi sen jälkeen kun tätä uutta ideaalia on iskostettu ihmisten mieliin parin sukupolven ajan). Arvioidaan siis että tämä asenneilmapiirin muutos lisää heteroydinperheiden hajoamista entisestään. On sanottu että sitä, missä määrin tämä tulee toteutumaan, voidaan mahdollisesti tarkastella vasta joskus s a d a n v u o d e n päästä, tjsp, koska asenneilmapiiri ei tietenkään muutu siinä silmänräpäyksessä kun lakimuutos tulee voimaan. (Ja voidaanko sadankaan vuoden päästä tehdä luotettavia tutkimuksia siitä missä määrin juuri lakimuutos on vaikuttanut avioeroihin? – En tiedä, en ole sen alan tutkimuksen asiantuntija.) Sinällään ihan järkeenkäypä ja varteenotettava päättelyketju lakimuutoksen vastustajilta – miksei näin todellakin voisi tapahtua? Mielestäni tällä argumentilla voidaan vastustaa lakimuutosta ilman, että muutoksen kannattajilla pitäisi olla tarvetta epäillä lakimuutoksen vastustajien motiiveja, tai tahallaan ymmärtää jotain väärin. Tällä ei ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa, eikä tällä ole mitään tekemistä homovihamielisyyden tai syrjinnän kanssa.

Kuten todettu, lakimuutoksen myötä kahta äitiä tai kahta isää eli isättömyyttä tai äidittömyyttä on pidettävä ihanteena (koska jatkossa mm. päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa jne on opetettava näin). En ole varma väitetyistä prosenttiosuuksista mutta on siis väitetty että homoja olisi n. 5% väestöstä ja täysheteroita saman verran, ja loput siltä väliltä. Jos laki normalisoi vähintään toisen biologisen vanhemman puuttumisen, eivät nämä 90% ymmärrä huomioida molempien biologisten vanhempien tärkeyttä tulevan lapsensa/lapsiensa kannalta kumppania valitessaan. Tästä seuraa muun muassa se että ensimmäisessä esimerkissä kuvatut ei-toivottavat kohtalot yleistyvät. Mielestäni tällä argumentilla voidaan vastustaa lakimuutosta ilman, että muutoksen kannattajilla pitäisi olla tarvetta epäillä lakimuutoksen vastustajien motiiveja, tai tahallaan ymmärtää tätä väärin. Tällä ei ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa, eikä tällä ole mitään tekemistä homovihamielisyyden tai syrjinnän kanssa.

Kuten todettu monissa aiemmissakin keskusteluissa, avioliitto ymmärretään nykypäivänä hyvin vääristyneesti. Sitä pidetään oikeutena, kun sitä pitäisi pitää velvollisuutena. Hääjuhlat, sormukset, ym. voi kuka tahansa pariskunta järjestää itselleen ihan ilman lakimuutoksia. Joku on todennut, että "avioliitto" nimenäkään ei ole nyt se mitä tässä haetaan. Lakimuutoksen kannattajat ovatkin myöntäneet, että asia on vain periaatteellinen – "kaikkien tulisi olla lain edessä samalla viivalla". Tämä on omituinen vaatimus liitettynä avioliittolakiin. Kuten monissa keskuteluissa onkin todettu, avioliitossa ei ole jäljellä juuri mitään sellaista mitä tarvitsee säädellä lailla. Jos olisi, se olisi täynnä velvollisuuksia, vastuita ja rajoitteita. Koetko päässeesi muiden kanssa "samalle viivalle" jos vapauttasi rajoitetaan ja vastuitasi lisätään? Ulkoinen adoptio, sukunimi, ruksit lomakkeissa – mitä näitä nyt olikaan - näistä olisi voitu aivan hyvin säätää muualla kuin avioliittolaissa. Oikeus avioliittoon ja "oikeus rakastaa" eivät ole sama asia. Tätä ei pidä tahallaan ymmärtää väärin. Tällä ei ole mitään tekemistä homovihamielisyyden tai syrjinnän kanssa, eikä tällä ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa. Rakkaus ja oikeus rakastaa kuuluvat ihmissuhteeseen. Rakkautta, oikeutta rakastaa, tai ihmissuhdetta ei kukaan ole kieltämässä keneltäkään. Avioliitto taas on yhteiskunnallinen instituutio, joka rajoittaa, velvoittaa ja lisää vastuita. "Kaikkien tulisi olla lain edessä samalla viivalla" on näin ollen huono perustelu lakimuutokselle.

Perustelu "kaikkien tulisi olla lain edessä samalla viivalla" sopii paremminkin lapsiin, ja heidän kohdalla sitä pikemminkin tulisi käyttää: kaikkien lasten tulisi olla lain edessä samalla viivalla siten että heillä kaikilla tulisi olla l ä h t ö k o h t a i n e n ihmisoikeus syntyä biologisten vanhempien ydinperheeseen ja l ä h t ö k o h t a i n e n oikeus tuntea molemmat biologiset vanhempansa ja kasvaa heidän hoidossaan. Tämä olisi siis lähtökohtainen ideaali mihin tulisi pyrkiä, toki se ei toteudu kaikissa tapauksissa kuten tiedämme - turha tätä on tahallaan ymmärtää väärin. Nykyinen avioliittolaki on ollut o m a l t a o s a l t a a n takaamassa lapsille tätä lähtökohtaista oikeutta, älkäämme siis lähtekö muuttamaan sitä ainakaan huonompaan suuntaan.

Lisäksi olen sitä mieltä, että hedelmöityshoitoja luovutetuilla sukusoluilla ei pitäisi antaa kenellekään, ja tähän toivoisin lakimuutosta. Eniten kuitenkin vastustan Setan ja miesjärjestöjen ajamaa sijaissynnytysten laillistamista, ja varsinkin miehille ja miespareille jotka eivät voi edes imettää(!). Kaikki sijaissynnytyksen laillistamiseen tähtäävät lainsäädännölliset askeleet (joihin myös äitiyslaki ja spn avioliittolaki kuuluvat) on pysäytettävä tähän. Sijaissynnytyksen laillistamista ajetaan tosin myös heteropareille, mutta ymmärtääkseni heidän omilla sukusoluillaan, joka ei tietenkään ole eettisesti yhtä tuomittavaa kuin sijaissynnytys ulkopuolisen luovuttajan sukusoluilla:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document...
Tuossa eduskunnalle annetussa kirjallisessa kysymyksessä puhutaan pariskunnista ja geneettisen lapsen saamisen tärkeydestä p a r i s k u n n i l l e -> Syntyy vahva oletus, että tässä tarkoitetaan h e t e r o pariskuntia, JA pariskunnan molempia osapuolia (molemmille osapuolille geneettisen lapsen saaminen tärkeää), jolloin ei rikota geneettisiä siteitä miltään osin. Tämä ei tietenkään ole samalla tavalla epäeettistä kuin jos järjestelyä tarjottaisiin homo/lesbopariskunnille tai sinkuille, tai jos jouduttaisiin käyttämään luovutettuja sukusoluja heteropariskuntien kohdalla. Seta ja miesjärjestöt kuitenkin vaativat sijaissynnytysjärjestelyjen mahdollistamista myös muille kuin heteropareille, jolloin lapsi erotetaan a i n a vähintään toisesta geneettisestä vanhemmastaan.

Huomasitteko muuten miten tuossa mainitussa linkissä oli muotoiltu: "... monille vanhemmille geneettisen lapsen saaminen on äärimmäisen tärkeä asia." Todetaan että geneettinen lapsi on aikuiselle äärimmäisen tärkeä, mutta miksi on niin vaikea ymmärtää, että tämä pätee myös toisin päin (miksi ei pätisi?), eli vähintään yhtä tärkeänä on tällöin pidettävä molempien geneettisten vanhempien tärkeyttä lapsen kannalta! On silkkaa syrjintää väittää muuta. Jos väitetään että geneettinen side ei ole tärkeä, ei voida myöskään vedota siihen vaadittaessa sijaissynnytysjärjestelyjen laillistamista, tai muissakaan vastaavissa yhteyksissä.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #66

Kiitos, Suvi! Ehdotan, että kirjoitat oman blogi-jutun tämän blogin kommenteissa kirjoittamistasi tärkeistä periaatteista.

Käyttäjän SuviTarkkanen kuva
Suvi Tarkkanen Vastaus kommenttiin #77

Kiitos. On totta että osa kommenteistani soveltuisi pituutensa puolesta paremminkin blogikirjoitukseksi. Ehkäpä voisin kirjoittaakin jossain vaiheessa.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #65

Kyse ei ole isättömyyden tai äidittömyyden normalisoimisesta, vaan siitä että on tosiasia että niinkin voi olla, eikä siinä ole mitään väärää.

Miksi et ota tätä isättömuus-/äidittömyysongelmaa esiin yksinhuoltajien kohdalla? Heitä on huomattavasti enemmän kuin samaa sukupuolta olevia pareja.

Myöskään geneettistä sidettä ei ole kukaan poistamassa, lain mukaan lapsen on saatava halutessaan tietää biologiset vanhempansa. Näin jopa silloin kun kyse on luovutetuilla sukusoluilla tapahtuneesta hedelmällisyyshoidoista.

Lasten 'oikeus' syntyä biologisille vanhemmilleen ei vähene. Enkä ymmärrä miksi tämä ongelma kasvaisi samaa sukupuolta olevien parien avioliittojen myötä. KAIKKI syyt, jotka johtavat lapsen kasvamiseen muitten kuin biologisten vanhempiensa hoidossa ovat heteroparien käytössä, eikä MIKÄÄN niistä ole rajoitettu vain avioliitossa olevien käyttöön. Avioliitto ei siis millään tavalla lisää mitään keinoja joilla samaa sukupuolta olevat hankkivat lapsia.

Ole kaikin mokomin huolissasi lapsista, jotka kasvavat ilman isää tai äitiä, mutta älä teeskentele että samaa sukupuolta olevien avioliitot vaikuttaisivat siihen millään tavalla.

Käyttäjän SuviTarkkanen kuva
Suvi Tarkkanen Vastaus kommenttiin #67

"Kyse ei ole isättömyyden tai äidittömyyden normalisoimisesta, vaan siitä että on tosiasia että niinkin voi olla, eikä siinä ole mitään väärää."

Tässä alkaa olla kyse hiusten halkomisesta.

"on tosiasia että niinkin voi olla" - tässä olen samaa mieltä.

"eikä siinä ole mitään väärää" - tässä olen eri mieltä siinä mielessä että tilanteeseen päätymisen lähtökohdissa on ollut jotain väärää tulevan lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta (toki joidenkin moraali sallii tämänkin) - ei sinällään ole väärää enää sen jälkeisissä tapahtumissa kun luovutettu sukusolu on jo hedelmöittynyt. Tietenkin näiden ihmisten on otettava vastuu tekemisistään.
Uuden lain myötä vaaditaan että kulttuurissamme (päiväkodit, koulut, oppilaitokset, tarinankerronta, televisio, jne.) on jatkossa iskostettava lapsesta asti ihmisten mieliin ettei siinä, että lapsella on kaksi äitiä tai kaksi isää, ole mitään väärää. Mielestäni tämä on normalisointia. Näin ollaan välillisesti tekemässä normia luovutettujen sukusolujen käytöstä. Yhtälailla tietenkin vastustan myös sukusolujen luovuttamista heteropareille, mutta heidän kauttaan asia ei tule samalla tavalla näkyväksi, jolloin menettelyt eivät leviä ihmisten tietoisuuteen, eli tämä asia ei pääse normalisoitumaan vastaavassa määrin, jolloin nämä menettelyt eivät sitä kautta yleisty/lisäänny. Samaa sukupuolta olevien parien lapsenhankinnassa on kyse AINA ulkopuolisten sukusoluista (ellei lapsi ole toisen osapuolen aiemmasta heterosuhteesta). Tällöin jokainen tällainen tapaus normalisoi luovutettujen sukusolujen käyttöä. Heteroparien kohdalla luovutettuja sukusoluja käytetään prosentuaalisesti _merkittävästi_ vähemmän. (Henkkoht kaipaan lakimuutosta jolla sukusolujen luovutus ja niihen käyttö kielletään kokonaan kaikilta.)

---

"Miksi et ota tätä isättömuus-/äidittömyysongelmaa esiin yksinhuoltajien kohdalla? Heitä on huomattavasti enemmän kuin samaa sukupuolta olevia pareja."

Tätä olen kommentoinut näissä keskusteluissa jo aiemmin:
Asia ei liity yksinhuoltajuuteen, adoptioon, yms. joissa EI lähtökohtaisesti/tietoisesti/tahallisesti poisteta vähintään toista biologista vanhempaa lapsen elämästä. Tässä siis on tietenkin erotettava toisistaan 1) aikuisten tietoiset epäeettiset valinnat (jotka olisivat vältettävissä) ja 2) sattumukset/tragediat joita olisi ollut vaikea välttää, ja joiden tahallisena tavoitteena EI ole ollut lapsen jääminen isättömäksi/äidittömäksi. (Joskus nainen voi toki tahallaan seksikumppaninsa tietämättä hankkiutua raskaaksi kasvattaakseen lapsen yksin, mutta tämä ei ole yleisesti hyväksyttyä, eikä mikään taho tällaista menettelyä tue.)

---

"Myöskään geneettistä sidettä ei ole kukaan poistamassa, lain mukaan lapsen on saatava halutessaan tietää biologiset vanhempansa. Näin jopa silloin kun kyse on luovutetuilla sukusoluilla tapahtuneesta hedelmällisyyshoidoista."

Tätäkin olen kommentoinut aiemmin:
Mielestäni on jo liian myöhäistä jos lapsi saa 18 vuotta täytettyään, eli vasta aikuisena tietoonsa luovuttajan henkilöllisyyden. Toisekseen, luovuttajalla ei ole lakisääteisiä velvotteita pitää yhteyttä lapseen tai tavata häntä koskaan. Tiedonsaantioikeus on siis aikalailla yhtä tyhjän kanssa. Isän tärkeys korostuu nimenomaan lapsuudessa.

---

"Lasten 'oikeus' syntyä biologisille vanhemmilleen ei vähene. Enkä ymmärrä miksi tämä ongelma kasvaisi samaa sukupuolta olevien parien avioliittojen myötä. KAIKKI syyt, jotka johtavat lapsen kasvamiseen muitten kuin biologisten vanhempiensa hoidossa ovat heteroparien käytössä, eikä MIKÄÄN niistä ole rajoitettu vain avioliitossa olevien käyttöön. Avioliitto ei siis millään tavalla lisää mitään keinoja joilla samaa sukupuolta olevat hankkivat lapsia."

Tätä perustelin jo edelläkin. Uusi avioliittolaki ei toki poista tätä lasten oikeutta, mutta koska luovutettujen sukusolujen käyttö tulee uuden lain myötä ajan saatossa entistä hyväksyttävämmäksi, nämä menettelyt lisääntyvät sekä homo- että heteroparien toimesta, mikä _estää_ lapsen oikeuden toteutumisen _entistä useammin_ ja se tässä on olennaista.

---

Et ilmeisesti lukenut kommenttiani 66, jossa oli joitakin esimerkkejä siitä miten samaa sukupuolta olevien avioliitot vaikuttavat lasten oikeuksien toteutumiseen:

Esimerkki lakimuutoksen vaikutuksista sateenkaariperheiden lapsiin:
On fakta että sateenkaariperheiden lasten joukossa on niitä, jotka ovat kärsineet isättömyydestä tai äidittömyydestä. Lapsi tiedostaa jossain vaiheessa, että häneltä on tietoisesti / tahallisesti / lähtökohtaisesti evätty yhteys biologiseen isään tai äitiin, sekä myös sukujuuriinsa (monet tosin ymmärtävät tämän kunnolla vasta siinä vaiheessa kun he ovat saavuttaneet iän jossa itse ovat alkaneet perustaa perheitä). Spn avioliittolaki kaventaa lasten mahdollisuuksia avoimesti ilmaista isän/äidin kaipuutaan. Lapsi kokee tilanteensa epänormaaliksi, mutta, spn avioliittolain ollessa voimassa, lainsäädäntö on normalisoinut tällaisen tilanteen – sen kuuluisi olla ideaalinen. Missä on tällöin lapsen ahdistuksen syy? Jos se ei voi olla perhetilanteessa, sen on oltava lapsessa itsessään. Lapsi on vain vaiennettava ja sopeutettava vallitsevaan tilanteeseen, koska muutoin tulisi myöntää ettei biologisen vanhemman kumppani voi täysin korvata puuttuvaa biologista vanhempaa. Tulisi myöntää, että lasta kohtaan on tehty eettisesti väärin, ja painotettava että lapsen tuntemukset eivät ole hänen omaa syytään. Mielestäni tällä argumentilla voidaan vastustaa lakimuutosta (ja samalla myös lisääntymismenetelmiä luovutetuilla sukusoluilla) ilman, että muutoksen kannattajilla pitäisi olla tarvetta epäillä lakimuutoksen vastustajien motiiveja, tai tahallaan ymmärtää jotain väärin. Tällä ei ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa, eikä tällä ole mitään tekemistä homovihamielisyyden tai syrjinnän kanssa.

Esimerkki lakimuutoksen vaikutuksista heteroperheiden lapsiin:
Lakimuutoksen vastustajat ovat arvioineet että lakimuutoksella on vaikutusta myös heteroperheiden lapsiin. Tässä kohdassahan ymmärretään monesti tahallaan väärin väittämällä että "kukaan ei ole ottamassa lapsia pois biologisilta vanhemmiltaan". Se nyt on tietenkin selvää ettei yksittäisen lapsen asema muutu miksikään siinä silmänräpäyksessä kun lakimuutos tulee voimaan. Näinköhän nyt joku on ymmärtänyt lakimuutosta vastustavien väittävän? Lakimuutoksen vastustajat ovat esittäneet esimerkiksi seuraavia arvioita muutoksen vaikutuksista asenneilmapiirin kehittymiseen tulevaisuudessa: Lakimuutoksen myötä 1) normalisoidaan ja levitetään yleiseen tietoisuuteen se ettei lapsen ainoa lähtökohtainen ihanne enää ole syntyä biologisten vanhempien perheeseen ja kasvaa heidän hoidossaan (koska jatkossa mm. päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on opetettava näin), ja 2) poistetaan loputkin avioliittoinstituution alkuperäisestä tarkoituksesta väittämällä että avioliitto perustuu pelkästään kahden aikuisen väliselle rakkauden tunteelle toisiaan kohtaan. Näistä on arveltu seuraavan se, että tulevien vanhempien sitoutuminen perheeseensä ajan myötä heikkenee entisestään, koska 1) aikuisten välisen rakkauden lopahtaessa erotaan yhä herkemmin (koska rakkauden tunnetta puolisoa kohtaan siis pidetään jatkossa avioliiton solmimisen ja säilymisen ainoana edellytyksenä) ja, 2) ajatellaan että on lapsen kannalta täysin se ja sama huolehtivatko hänestä biologiset vanhemmat vai joku muu (näin nyt ei enemmistö toivottavasti(!) tule ajattelemaan, mutta ei ole lainkaan poissuljettua etteikö tietyntyyppinen ihmisryhmä näin ajattelisi sen jälkeen kun tätä uutta ideaalia on iskostettu ihmisten mieliin parin sukupolven ajan). Arvioidaan siis että tämä asenneilmapiirin muutos lisää heteroydinperheiden hajoamista entisestään. On sanottu että sitä, missä määrin tämä tulee toteutumaan, voidaan mahdollisesti tarkastella vasta joskus sadan vuoden päästä, tjsp, koska asenneilmapiiri ei tietenkään muutu siinä silmänräpäyksessä kun lakimuutos tulee voimaan. (Ja voidaanko sadankaan vuoden päästä tehdä luotettavia tutkimuksia siitä missä määrin juuri lakimuutos on vaikuttanut avioeroihin? – En tiedä, en ole sen alan tutkimuksen asiantuntija.) Sinällään ihan järkeenkäypä ja varteenotettava päättelyketju lakimuutoksen vastustajilta – miksei näin todellakin voisi tapahtua? Mielestäni tällä argumentilla voidaan vastustaa lakimuutosta ilman, että muutoksen kannattajilla pitäisi olla tarvetta epäillä lakimuutoksen vastustajien motiiveja, tai tahallaan ymmärtää jotain väärin. Tällä ei ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa, eikä tällä ole mitään tekemistä homovihamielisyyden tai syrjinnän kanssa.

Kuten todettu, lakimuutoksen myötä kahta äitiä tai kahta isää eli isättömyyttä tai äidittömyyttä on pidettävä ihanteena (koska jatkossa mm. päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa jne on opetettava näin). En ole varma väitetyistä prosenttiosuuksista mutta on siis väitetty että homoja olisi n. 5% väestöstä ja täysheteroita saman verran, ja loput siltä väliltä, jotka voivat vapaasti valita kumppaninsa sukupuolen. Jos laki normalisoi vähintään toisen biologisen vanhemman puuttumisen, eivät nämä 90% (toivottavasti ei tule olemaan näin iso osuus!) ymmärrä huomioida molempien biologisten vanhempien tärkeyttä tulevan lapsensa/lapsiensa kannalta kumppania valitessaan. Tästä seuraa muun muassa se että ensimmäisessä esimerkissä kuvatut ei-toivottavat kohtalot yleistyvät. Mielestäni tällä argumentilla voidaan vastustaa lakimuutosta ilman, että muutoksen kannattajilla pitäisi olla tarvetta epäillä lakimuutoksen vastustajien motiiveja, tai tahallaan ymmärtää tätä väärin. Tällä ei ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa, eikä tällä ole mitään tekemistä homovihamielisyyden tai syrjinnän kanssa.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #68

Et tässäkään viestissä tuonut esiin YHTÄÄN epäkohtaa, joka aiheutuu samaa sukupuolta olevien avioliitoista.

KAIKKI, mitä olet esittänyt tapahtuu aivan yhtälailla heteroparien toimesta eikä MIKÄÄN niistä edellytä avioliittoa.

Kuten jo sanoin: Ole kaikin mokomin huolissasi lapsista, mutta älä väitä samaa sukupuolta olevien avioliiton liittyvän asiaan jotenkin.

- - - - -
"Kuten todettu, lakimuutoksen myötä kahta äitiä tai kahta isää eli isättömyyttä tai äidittömyyttä on pidettävä ihanteena (koska jatkossa mm. päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa jne on opetettava näin)"

Mistä sinä tämän idiotian keksit? KUKAAN ei ole esittämässä sitä ihanteena vaan että se olemassa eikä siinä ole mitään paheksuttavaa. Se on siksi myös esittettävä mahdollisena ja täysin normaalina kaikkien muidenkin parisuhteiden kanssa. Jos vaadit muuta, häpeä.

Juuri sinunlaistesi ihmisten takia meille varmaan kasvaa vielä uusi homofobinen sukupolvi.

Käyttäjän SuviTarkkanen kuva
Suvi Tarkkanen Vastaus kommenttiin #69

*Sisälukutaito!*

Lakimuutosten yhteydessä arvioidaan myös niiden tuomia välillisiä vaikutuksia, ja tässä on nyt kyse niistä. Esitin edellä seikkaperäisiä esimerkkejä, miten välilliset vaikutukset voivat ilmetä.

Välillisten vaikutusten arviointi liittyen lasten oikeuksien toteutumiseen jäi eduskunnassa tekemättä, vaikka lakivaliokunta suositteli lapsivaikutusten arviointia. Tämä ei siis ole pelkästään minun omaa keksintöäni.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #70

Jep, ilmeisesti minulla on tosi huono sisälukutaito.

Voitko auttaa? Kerro selkokielellä, miksi samaa sukupuolta olevien avioliitto vaikuttaa mihinkään noista yllämainituista. Tai avioliittolaki yleensä, etenkin verrattuna vanhaan. toitko näitä asioita esiin vanhan avioliittolain aikaan?

Jos taas se aiheuttaja ei ole samaa sukupuolta olevien avioliitto, miksi tässä meuhkataan eikä ehdoteta sellaisia parannuksia, joilla olisi oikeasti vaikutusta?

Käyttäjän SuviTarkkanen kuva
Suvi Tarkkanen Vastaus kommenttiin #71

"Kerro selkokielellä, miksi samaa sukupuolta olevien avioliitto vaikuttaa mihinkään noista yllämainituista. Tai avioliittolaki yleensä, etenkin verrattuna vanhaan."

Uudella avioliittolailla tulee mitä todennäköisimmin olemaan _välillisiä_ (!) vaikutuksia mm. lasten oikeuksien toteutumiseen. En ehdi nyt kaikkia esittämiäni näkökulmia käymään uudestaan läpi (pitäisi kirjoittaa aiheesta kirja – mutta itseasiassa sellainen onkin jo olemassa!) mutta tässä niistä eräs:

Jo nyt media hehkuttaa lakimuutosta ja homoseksuaalisuutta sekä antaa mielikuvan että homoseksuaalisuus olisi yleisempää kuin todellisuudessa onkaan. Lakimuutoksen tultua voimaan sitä hehkutetaan entistä enemmän kaikissa medioissa. Lakimuutoksen johdosta lapsille ja nuorille opetetaan useiden medioiden välityksellä, kaikilla koulutusasteilla, tarinankerronnassa, jne., että kaksi äitiä tai kaksi isää on lapselle täysin normaali tila, ja yhtä hyväksyttävää ja normaalia kuin jos hän kasvaisi molempien biologisten vanhempiensa hoidossa. Aviopuolisoiden ehyttä liittoa on pidetty lapselle kaikkein parhaimpana kasvuympäristönä – tämä siis on ollut ideaali, ja myös tieteelliset tutkimustulokset tukevat tätä. Lakimuutoksen yhteydessä avioliitto käsitteenä määritellään täysin uudelleen. Aiemmin avioliiton pääasiallinen tarkoitus oli tarjota suoja lapsille, koska heteropareille on ominaista että lapsia syntyy luonnostaan. Uuden lain myötä avioliitolla tarkoitetaan kahden henkilön välistä rakkauden tunnetta toisiaan kohtaan, jolloin homoseksuaalitkin voivat avioitua, ja näin heidänkin avioperheistään tulisi kaiken logiikan mukaan tasavertaisesti yhtälailla ideaaleja kasvuympäristöjä kuin biologisten heterovanhempien avioperheistä – näin siis mielikuvissa joita ollaan luomassa. Jos nyt tämän uudenlaisen kasvatuksen ja agendan yhteydessä ei mainita mitään luovutettujen sukusolujen käytön eettisyydestä, eivät nämä nuoret ihmiset kumppania valitessaan tiedosta geneettisen siteen merkityksen tärkeyttä mahdollisten tulevien lapsiensa kannalta. Korostetaan että avioliiton ainut edellytys on rakkauden tunne kumppania kohtaan. Viime aikoina (varsinkin Tahdon-kampanjan jälkimainingeissa) on lisäksi tullut yhä enemmän muotiin, että "rakastutaan persoonaan" – ei sukupuoleen, ja ryhdytään sen kummempia ajattelematta suhteeseen samaa sukupuolta olevan kanssa, siitä huolimatta että itsellä olisi vapaus valita myös toisin. (Tässä viittaan heihin jotka eivät ole kokeneet syntyneensä homoiksi, ja ovat saattaneet elää onnellisesti myös heterosuhteessa.) Uuden agendan myötä tämäkin käyttäytymismalli yleistyy entisestään koska lapsia hämmennetään lgbt- ja homoavioliittoagendalla jo päiväkodeista lähtien. Edelleen, nuoria kehotetaan tutkimaan seksuaalisuuttaan ja kannustetaan erilaisiin kokeiluihin seksuaalisen identiteettinsä selvittämiseksi. Miten he osaavat erottaa rakkauden eri muodot toisistaan? Tunne voi olla myös läheiseen ja mutkattomaan ystävyyteen liittyvä normaali tunne, ei romanttista rakkautta. Kun homo- ja lesbosuhteet ja -avioliitot yleistyvät edellä kuvatulla tavalla uuteen avioliittolakiin _tiukasti kytketyn_ agendan iskostamisen eli uuteen normiin sosiaalistamisen johdosta, ja kun luovutettujen sukusolujen käytön hyväksyttävyys ja niiden käyttö sitä myöten lisääntyy, kasvaa myös luovutetuista sukusoluista alkunsa saaneiden isättömien tai äidittömien lasten määrä. Tämä ei tietenkään välttämättä tapahdu välittömästi lakimuutoksen astuttua voimaan, mutta viimeistään sitten kun parin sukupolven ajan ihmisiä on sosiaalistettu tähän uuteen normiin. Näin uusi avioliittolaki ajan myötä _välillisesti_ (!) lisää ns. geneettisten orpojen määrää ja heidän onnettomia kohtaloitaan.

"Jos taas se aiheuttaja ei ole samaa sukupuolta olevien avioliitto, miksi tässä meuhkataan eikä ehdoteta sellaisia parannuksia, joilla olisi oikeasti vaikutusta?"

Ei pidä paikkaansa ettenkö olisi ehdottanut muitakin parannuksia. Olen lisäksi ehdottanut sukusolujen luovutuskieltoa sekä luovutettujen sukusolujen käytön kieltämistä lisääntymishoidoissa. Lisäksi olen ehdottanut että mikäli luovutettujen sukusolujen käyttöä ei voida kieltää, niin niiden luovuttamiseen ja käyttöön liittyvät eettiset näkökohdat tulisi aina tuoda selkeästi esiin niissä yhteyksissä joissa nuoria valistetaan sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta ja kahden äidin tai kahden isän hyväksyttävyydestä lapsen vanhempina. Ehdotin myös että lapsille ja nuorille ei pitäisi syöttää tasa-arvokaapuun puettua lhbt-agendaa, eikä rohkaista nuoria kokeiluihin seksuaalisen identiteettinsä löytämiseksi (esim. homoseksioppaiden muodossa, joita kuulemma on jaettu jo ainakin Yhdysvalloissa.) Minusta on erityisesti väärin että agenda pitää nyt tuoda tasa-arvokaapuun verhottuna ja _kytkettynä tiiviisti_ uuteen avioliittokäsitykseen, jolloin luodaan mielikuvia että lapsen kasvaminen samaa sukupuolta olevien avioliitossa olisi yhtä ihanteellista kuin kasvaminen biologisten vanhempien avioliitossa. Näinhän ei ole koska lapselta on silloin _tietoisesti_ (!) evätty lähtökohtaisen ihmisoikeuden _toteutuminen_ eli syntyminen biologisille vanhemmilleen ja kasvaminen heidän hoidossaan. Nämä esittämäni vaihtoehtoiset ratkaisut eivät toki poistaisi ongelmia kokonaan, mutta vähentäisivät niitä.

"toitko näitä asioita esiin vanhan avioliittolain aikaan?"

En ole seurannut tähän aihepiiriin liittyvää keskustelua tai politiikkaa ennen viime syksyä. Silloin tulin sattumalta lukeneeksi luovutetuista sukusoluista alkunsa saaneiden onnettomia kertomuksia, mikä avasi silmäni, ja siitä asti olen sympatiseerannut heitä. Jos olisin lapseton, tämä tuskin olisi koskettanut samalla tavalla.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #72

Eli ei taaskaan mitään muuta kuin kaukaahaettua spekulaatiota.

Sanoit "Aviopuolisoiden ehyttä liittoa on pidetty lapselle kaikkein parhaimpana kasvuympäristönä". Ja niin pidetään jatkossakin. Se, että muunlaisetkin olosuhteet esitetään normaaleina ja hyväksyttävinä ei vähennä tätä millään tavalla.

Jaksat jankata biologisista ja geneettisistä syistä sun muista joiden pitäisi mielestäsi olla ensisijaisia järjestelyjä. Ne ovat. Et ole esittänyt MITÄÄN syytä, miksi samaa sukupuolta olevien avioliitto edes lieveilmiönä vähentäisi niiden merkitystä tai riistäisi yhdeltäkään lapselta tiedon ja yhteyden biologisiin vanhempiinsa heteroiden avioliittoja enemmän.

- - - -
"Ehdotin myös että lapsille ja nuorille ei pitäisi syöttää tasa-arvokaapuun puettua lhbt-agendaa, eikä rohkaista nuoria kokeiluihin seksuaalisen identiteettinsä löytämiseksi (esim. homoseksioppaiden muodossa, joita kuulemma on jaettu jo ainakin Yhdysvalloissa.)"

Sieltähän se homofobia taas pukkaa. Jatka kertomalla mitä haittaa on "lhbt-agendassa" tai siinä, että rohkaistaan löytämään oma identiteetti (siis muusta kuin siitä homofobisesta lähtökohdasta, että silloin joku saattaa tajuta olevansa homo). Homoseksioppaat ovat vale jota olen nähnyt ennenkin käytettävän tässä yhteydessä, toivoisin että ymmärtäisit olla viljelemättä tuollaisia kuulopuheita joille ei ole mitään todellisuuspohjaa ja jotka rinnastuvat lähinnä Afrikkalaisten saarnaajien potaskaan homojen kakansyönnistä.

Käyttäjän SuviTarkkanen kuva
Suvi Tarkkanen Vastaus kommenttiin #73

Ole mitä mieltä olet, mutta omasta mielestäni esittämäni arviot eivät ole lainkaan kaukaahaettuja. Et näköjään voi hyväksyä uuden lain vastustajien perusteluiksi lain _välillisiä_ vaikutuksia – oikeutat ainoastaan sellaiset argumentit joilla olisi _välitön_ syy-yhteys, jotka olisivat _suoraa_ seurausta samaa sukupuolta olevan parin avioliitosta. Mutta kuten edelläkin sanoin, lakimuutosten yhteydessä arvioidaan myös niiden tuomia _välillisiä_ vaikutuksia (tai tulisi ehdottomasti arvioida – nythän tämä arviointi jäi puutteelliseksi), ja tässä on nyt kyse niistä.

Pyysit kertomaan selkokielellä, miksi samaa sukupuolta olevien avioliitto vaikuttaa mainitsemiini ongelmiin, TAI _avioliittolaki yleensä_. Kerroin siis jälkimmäisestä, koska en ole tietääkseni väittänyt, että avioliitoilla sinänsä olisi suuremmin syy-yhteyttä ...ellei sitten hääseremonioita ryhdytä televisioimaan suurissa määrin, tms. ...Tosin nyt mietittynä sekään ei ole mikään utopistinen ajatus, näin varmasti käykin – mikä mahtava idea taas yhdeksi uudeksi hääteemaiseksi televiosarjaksi – varmasti joku on jo napannutkin idean!

Mutta, olen siis tähän saakka keskittynyt argumenteissani yksinomaan niihin ongelmiin, jotka ovat _välillisesti_ seurausta uuden avioliittolain mukanaan tuomasta institutionaalisen avioliiton uudelleenmäärittelystä. Tämä siis ainakin on ollut tarkoitukseni, olenko jossain kohtaa muotoillut kirjoittamaani siten että olet kenties ymmärtänyt jotain väärin? Jos näin on käynyt, se ei ole ollut tarkoitukseni.

Uuden lain kannattajat haluavat jostain syystä nähdä vastustajien näkemykset homofobisina, vaikka ainakin omasta puolestani voin sanoa että ne eivät sitä ole. Myönsinhän tuossa samalla että homoseksiopas (mikä ei edes ollut kommenttiini liittyen kovin relevanttia) perustui kuulopuheisiin (eli en ole itse selvittänyt pitääkö paikkansa vai ei, enkä tietenkään voi luottaa sinunkaan tietoihisi yhtään sen enempää), mutta ei asian esiintuomisesta voi vetää johtopäätöksiä että kukaan olisi homofobinen, eikä sitä varsinkaan voi rinnastaa esittämääsi potaskaan – tuo nyt oli täysin tuulestatemmattua.

"Jatka kertomalla mitä haittaa on "lhbt-agendassa" tai siinä, että rohkaistaan löytämään oma identiteetti ..."

Ihmisyksilö osaa kyllä löytää oman identiteettinsä ihan itsenäisestikin, ilman mitään kouluissa opetettavaa lhbt-agendaa, näin on ollut kautta aikojen. Nykyään lisäksi internet on tässä oivana apuna – se on varmasti pullollaan tietoa aiheesta, ja tietoa tarvitsevat kyllä löytävät tiedon lähteille, tästä en olisi lainkaan huolissani.

"...(siis muusta kuin siitä homofobisesta lähtökohdasta, että silloin joku saattaa tajuta olevansa homo)."

Työnsit sanoja suuhuni – en maininnut heitä jotka tajuaisivat olevansa homoja, vaan heidät jotka päätyvät näihin kokeiluihin vaikka eivät todellisuudessa olisikaan homoja.

---

Olisinkin ollut erittäin yllättynyt jos olisit myöntänyt perustelujeni vakuuttavan sinut :) En ole niin naiivi että uskoisin yhdenkään lakimuutoksen kannattajan julkisesti myöntävän tällä foorumilla, että lakimuutoksen vastustajien argumentit ovat varteenotettavia. No, se ei sinällään toimikaan omana motiivinani esiintuoda lakimuutosta vastustavia näkökantojani.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #73

Hannu Ala-Olla,

"Homoseksioppaat ovat vale jota olen nähnyt ennenkin käytettävän tässä yhteydessä..."

Ne eivät ole vale ! Puhut perättömiä "tietämättä" asiasta mitään. Täällä se on kerrottu aivan selvästi. Materiaalit on nähnyt työryhmä, en pelkästään minä:

http://ajaaskel.simplesite.com/425739271

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #70

Suvi Tarkkanen kirjoitti 16.4.2016 13:04: ”Lakimuutosten yhteydessä arvioidaan myös niiden tuomia välillisiä vaikutuksia, ja tässä on nyt kyse niistä….”

Juuri noin.

”Lapsiin kohdistuvilla vaikutuksilla tarkoitetaan suoria ja epäsuoria vaikutuksia, joita päätöksellä on lapsiväestön tai sen osan jokapäiväiseen elämään.”
Lue lisää: http://timolehtonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1788...

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #65
Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #56

Ihan vinkkinä, että kirjainten kirjoittaminen e r i k s e e n ON toimiva keino k o r o s t a a tiettyjä sanoja.

Kaikki henkilöt eivät ilmeisesti kykene hahmottamaan normaalista poikkeavasti kirjoitetun tekstin sanomaa yhtä hyvin kuin jotkut toiset.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen Vastaus kommenttiin #33

"Tuo on Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten vastainen menettely juuri kuten Timo Lehtonen perustelee."

Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyneet maat ovatkin poikkeuksetta joutuneet YK:n ja muun kansainvälisen yhteisön sanktioiden kohteeksi.

Eikun kappas, eivät olekaan. Mitähän tästä voi päätellä.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #35

Mitäkö voi päätellä ? Ei yhtään mitään.

Käyttäjän PekkaMkinen kuva
Pekka J. Mäkinen

Erittäin hieno kirjoitus. Todellakin: miksi rekisteröinti kaikille ei kelpaa. Takana on ideologia eikä homojen oikeudet.

Käyttäjän mark01toivonen kuva
Markku Toivonen

Mahdollisuus rekisteröityyn parisuhteeseen oli merkittävä askel eteenpäin, mutta tasa-arvoa se ei tuonut. Tasa-arvo onkin hyvä ideologia.

Käyttäjän PekkaMkinen kuva
Pekka J. Mäkinen

Hyvä kirjoitus Arto Jääskeläiseltä.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Pelkäänpä, että tämä kysymys tulee repimään yhteiskuntaa entistä pahemmin.

Poliitikoilla pitäisi olla vastuuntuntoa ja rohkeutta ajatella yhteiskunnan kokonaisetua ja myös vaalikautta kauemmas sekä toimia sen mukaisesti, eikä alistaa päätöksentekoa militanttien eturyhmien painostuksen alla näiden lyhytnäköisille intressille.

Medialla näyttäisi tässä(kin) kysymyksessä olevan oma agendansa, johon ei kuulu tasapuolisuus uutisoinnissa. Tällaiselle uutisoinnille on tiedotusopissa ihan oma nimityksensäkin, joka on perua 1930-luvulta.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Uskoisin, että tämä kysymys repii Suomen kansaa samalla tavalla kuin usko evoluutioteoriaan vs. luomisoppi.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Mitähän militantteja (taistelunhaluisia, sotilaallisiin keinoihin tukeutuvia) eturyhmittymiä tähän asiaan liittyy?
Tuo viittaus 30-luvun Saksan uutisointiin on kyllä paikallaan, sillä kyllähän natsipropakanda sai valtavaa tuhoa aikaan myös homoseksuaalien parissa. Onneksi meillä on eduskunta joka kunnioittaa demokratian pelinsääntöjä ja tämän asian tiimoiltahan myös Presidentti on lain voimaantulon vahvistanut, emmekä ole minkäänlaisten sen kummemmin maallisten kuin taivaallistenkaan fundamentalististen liikkeiden ikeen alla.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Näiden aitoavioliittolaisten kannatus on sangen vähäistä. Jos asia olisi suomalaisille aidosti merkityksellinen, olisi KD:n kannatus yli 4 %.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #38

Perätön väittämä joka suhteessa. Aito avioliito kannattajia on todella paljon Suomessa ja yli puoluerajojen eikä sillä ole koskaan voinut olla mitään yhteyttä KD: n kannatukseen vaaleissa. Vapaasti tehty galluppi eli sellainen missä tilaajana/tekijänä ei ollut kumpikaan osapuoli näytti 71 % kannatusta perinteiselle avioliitolle:

http://www.homelinuxpc.com/tilastot/YLE_suora_kysy...

Ei kukaan järkevä kansanedustaja voi sivuuttaa tuota tietoa välinpitämättömästi. Vaalit tulevat taas joskus kun aika on.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #42

Kaivapa tuo jostain oikeasta lähteestä. Vähän liian helppo muokata kuva millaiseksi haluaa ja kuvan nimellä väittää lähteeksi jotain.

Tai älä turhaan, jos tuo on jossain nettisivuilla oleva 'gallup', sillä ei ole mitään arvoa eikä sitä voi väittää muuksi kuin huutokilpailuksi.

EDIT: ai, se oli joltain omalta sivustoltasi. No, ainakin itse luotat lähteeseesi.

EDIT2: tässä Ylen raportoimana Taloustiedon teettämä tutkimus, en usko että kehtaat väittää sen vääristelevän tuloksia oli teettäjä mikä hyvänsä(Tahdon-2013! tässä tapauksessa).
http://yle.fi/uutiset/kysely_enemmisto_tukee_tasa-...

Ja kyse on tosiaan oikeasta mielipidekyselystä, ei nettisivulla olevasta klikkauskilpailusta.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #42

Yli 50 000-tuhatta, mutta alle 100 000 tuhatta.

Käyttäjän mark01toivonen kuva
Markku Toivonen Vastaus kommenttiin #42

Kyseessä ei ollut gallup vaan nettikysely. Niiden luotettavuus vastaa kolikon heittoa.

Jokainen järkevä kansanedustaja sivuuttaa YLE:n suoran kysymyksen olan kohautuksella. Avioliittolaki on jo päivitetty. Ei aihetta enempään.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Kitoss blogistille linkistä tähän eurooppalaiseen aloitteeseen, kävinkin heti antamassa tukeni sille.Tänx!

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Epäasiallinen henkilöön kiinni käyvä halventava kommentti poistettu.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Vastaus kommenttiin #73 Hannu Ala-Olla:
"Homoseksioppaat ovat vale jota olen nähnyt ennenkin käytettävän tässä yhteydessä, toivoisin että ymmärtäisit olla viljelemättä tuollaisia kuulopuheita joille ei ole mitään todellisuuspohjaa ja jotka rinnastuvat lähinnä Afrikkalaisten saarnaajien potaskaan homojen kakansyönnistä."
--------------------------------------------------------------

Hannu Ala-Olla,

puhut itse täysin perättömiä.
Toivoisin pientä asiallisuutta kommentointiisi ja myös totuudessä pysymistä.

Homoseksiopas on täysin todellinen asia ja sen on nähnyt minun lisäksi myös työryhmämme kun yhdessä kävimme läpi kouluilta kerättyä SETA-materiaalia. Tuo on räikeä esimerkki siitä mitä materiaalia SETA toimittaa kouluille ja mitä asioita SETA tarjoaa lapsille.

Vanhempain oikeuksiin sisältyy mahdollisuus kieltäytyä SETA-materiaalista koulussa. Kielto käyttää SETA-materiaaleja tai jaella niitä lapsille lähetetään rehtorille. Olen itse lähettänyt kiellon (lähetin Wilma-järjestelmän kautta) ja suosittelen muillekin sen tekemistä. Täältä löytyy kiinnostuneille lyhyt ohje asiasta kohdasta "Vanhempain oikeudet":

(Huomautus: Sisältää SETA: n historiaa ja arvostelua. Ethän lue ellet kestä sitä.)

http://ajaaskel.simplesite.com/425739271

Palatkaamme keskustelussa kuitenkin otsikon aiheeseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset